Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, erityisryhmien ja ikäihmisten palvelunohjaus, lähestyi tällä viikolla paimenkirjeellä, jossa esitetään matkapalvelun käyttämisen osalta voimakkaita rajoitteita. Meno- ja paluumatkat ohjeistetaan tilaamaan viimeistään edellisenä päivänä etukäteen.
Itse kuulun erityisryhmään, olen vammautunut ja tarvitsen kuljetuspalvelua arkeni hoitamiseen. Minulla, kuten monella muulla erityisryhmään kuuluvalla, arki toteutuu avustajan mahdollistamana. Arkeeni kuuluu myös kuntoutuksessa käyminen useamman kerran viikon aikana, ja tuolloin matkoistani huolehtii Kela-kyyti, jonka tilaan etukäteen ja aikataulutan viikkoa sen mukaan.
Aikataulutan avustajani työn, kuntoutukset ja siellä käynnit. Tuntuu aika kohtuuttomalta vaateelta vielä aikatauluttaa normaali arkea etukäteen. Minulla, kuten monella vammautuneella, vammaisella ja ikäihmisellä, vointi saattaa vaihdella hyvinkin nopealla syklillä viikon aikana, ja on vaikeaa ennakoida mahdollisuutta lähteä liikkeelle hoitamaan arkea, kuten kaupassa käyntejä, puhumattakaan sosiaalisen elämän ylläpitämistä eli vieraisilla käymisestä tai vaikka marja- ja sienireissuista. Kyllä meillä erityisryhmiin kuuluvilla on samat oikeudet liikkua arjessa aikatauluttamatta kaikkea liikkumista.
Viime viikon perjantaina teimme avustajani kanssa ostosmatkan ja tilasin matkapalvelukeskuksesta kyydin ajoissa ja samalla kertaa tilasin paluumatkan. Paluumatkaa odotellessamme kyytiä ei kuulunut, ja kun sain vihdoin pitkän jonotuksen jälkeen yhteyden matkanjärjestäjään sieltä ilmoitettiin, että matkaamme on siirretty, kun autoja ei ole saatavilla. Tosin minulle ei ilmoitettu muutoksesta.
Odottelimme sitten puolisen tuntia kaupan edessä kyytiä, ja pääsimme kyllä kotiin takaisin.
Ostosreissusta jäi ikävä maku ja povaan, että kun matkapalvelut hoituvat tällä tavoin, yhä useampi jää neljän seinän sisälle miettimään, että kannattaako lähteä hoitamaan omaa arkea ja sitä kautta huolehtia omasta hyvinvoinnista ja olla osallinen tätä yhteiskuntaa.
Oulun kaupunki on ostanut nyt palvelut yrittäjältä, joka ei pysty suoriutumaan velvoitteestaan ja me palvelun käyttäjät olemme pelinappulana, ja meitä kyykytetään aikatauluttamaan elämämme, jotta palvelut pelaisivat. En käytä usein superlatiiveja puheessani, mutta nyt kyykytys on oikea termi, ja onko kyse säästöistä erityisryhmiin ja ikäihmisiin kuuluvien kustannuksella?
Näin ei voida toimia ja rajoittaa meidän vapautta liikkua vapaasti. Meille kuuluu sama ihmisarvoinen elämä kuin muille kanssaihmisille. Ihmisarvoiseen elämään kuuluu vapaus mennä ja tulla ilman rajoituksia. Osallistua normaaliin elämänmenoon ja olla osa yhteiskuntaa omista rajoitteista huolimatta.
Koomista ja surkuhupaisaa, että Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut kehtaa esittää rajoitteita matkapalveluiden tiimoilta. Neuvona annan, että Oulun kaupungin on ostettava palvelut sieltä, mistä ne voidaan järjestää sujuvasti ilman hankaluuksia.
Kari Tervo
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.