Oulun innovaatiojärjestelmää on lähdetty uudistamaan oikeaan aikaan, sillä kamppailu tutkimusvaroista koventuu. Hyvin toiminutta kolmen osapuolen yhteistyötä on syytä jalostaa Oulussa.
Pitkä menestysvuosien jakso synnyttää helposti harhakuvan siitä, että kaikki menee hyvin, jos toimitaan vastedeskin niin kuin on tähän asti toimittu. Tällaisesta henkisestä tilasta ovat Oulua ehtineet varoittaa jo muutamat paikalliset vaikuttajat. Onneksi nyt näyttää siltä, paikoilleen jähmettymisen uhka on tiedostettu. Osoituksena tästä voi pitää tiistaina julkistettua esitystä Oulun innovaatiojärjestelmän uudistamisesta.
On erinomaista, että Oulu Triple Helix -teeman alla kulkevan raportin tekijäjoukkoon saatiin kaupungin parhaiden asiantuntijoiden ohella valtakunnan huippunimiä. Kun tekijälistassa ovat esimerkiksi Risto Ihamuotila, Leena Palotie, Erkki Leppävuori ja Raimo Sailas, työn paino pääkaupunginkin päättäjien silmissä kasvaa. Raportin tehnyt ryhmä näyttää kaiken lisäksi perehtyneen teemaan antaumuksella.
Esityksen perusidea lähtee sinänsä tutusta perusajatuksesta, jonka varaan Oulun menestystä on tähän astikin rakennettu: eri toimijatahojen yhteistyöstä. Ouluun pitäisi nyt luoda uusi, tehokas kumppanuusmalli korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyöhön. Termi Triple Helix eli kolmoiskierre tulee tästä kolmen tahon yhteistyöstä, jota nyt halutaan viedä eteenpäin.
Kumppanuutta ohjaamaan esitetään johtoryhmää, joka antaisi suunnan tarvittavalle infrastruktuurille, innovaatioyksiköiden kehitykseen, kansainvälistymiseen ja tutkimusyhteistyöhön. Tutkimus ja sen vahvistaminen on raportin ydintä ja siinä radikaaleimmalta kuulostava näkemys Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhdistämisestä.
Kunnianhimoisena tavoitteena on Oulu Kampus -niminen keskittymä, jonka vetovoima ja kansainvälisyyden aste olisi suurempi kuin mihin nyt kaksi erillään toimivaa yksikkö yltävät. Jos malli toimii Yhdysvalloissa, ei ole syytä epäillä, etteikö sitä saataisi toimimaan Oulussakin.
Kun kyse ei ole jättiyksiköistä, suunnitelman käytäntöön viennin ei pitäisi olla mahdoton urakka. Monien ajatusten muuttaminen todeksi helpottuu muutaman vuoden päästä, kun yliopisto saa lisää itsenäisyyttä muuttuessaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi.
Jos työryhmän liikkeellepanevia voimia oli huoli Oulun kehityksen turvaamisesta, työn ajankohtaisuutta lisää pääkaupunkiseudulle tuleva innovaatioyliopisto. Valtio on vakuuttanut, ettei uusi, elinkeinoelämän hellimä yliopisto syö maan muiden yliopistojen rahoitusta, mutta kilpailu yksityisestä rahoituksesta ja lahjakkaimmista nuorista kiristyy joka tapauksessa.
Tiistaina talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi, että valtio varautuu kartuttamaan innovaatioyliopiston säätiövarallisuutta 500 miljoonalla eurolla 2008-2010. Elinkeinoelämältä ja muilta tahoilta tavoitellaan 200 miljoonaa. Vaatii optimismia uskoa, etteivät summat todellakaan ole muualta pois. Triple Helix -työryhmän ajatuksena on, että Oulun yliopistolle kerätään vuoteen 2015 mennessä 50 miljoonaa euroa elinkeinoelämältä, lahjoituksina Oulun kaupungilta ja muilta kunnilta ja yhteisöiltä.
Summien valtavan eron edessä ei pohjoisessa kuitenkaan kannata lamaantua. Oulun seudun menestys on tähän astikin ollut kiinni paljon muustakin kuin rahakasan korkeudesta. Tarvitaan myös tahtoa, yhteinen visio, halua vaikuttaa sekä aivokapasiteettia.