Oulussa etsitään uutta mallia organisoida museoiden hallinto. Katse on lähinnä taidemuseossa ja Pohjois-Pohjanmaan museossa, jonka nykyinen johtaja Ilse Juntikka jää syyskuun alussa eläkkeelle. Kummankin laitoksen erillisosaamisen tarvetta ei kyseenalaisteta, mutta säästöjen nimissä etsitään mallia, jolla talous tai joku muu hallinnon osa-alue voitaisiin hoitaa yhteisesti.
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Outi Ervasti (kok.) ei usko, että museo jäisi ilman omaa johtajaa. Hallinnollisia malleja pitää silti uskaltaa tarkastella kriittisesti ja jos nähdään järkeväksi, myös muuttaa niitä, hän huomauttaa.
"Jos todetaan, ettei muutoksista ole hyötyä, sitten jatketaan entisellä tavalla."
Oulussa taidemuseon ja maakuntamuseon johtajalla on ollut kokonaisvastuu laitosten toiminnasta, eikä heidän alaisinaan ole ollut mitään talousjohtajia tai vastaavia.
Valtionosuuden saamiseksi museossa pitää lain mukaan olla toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja. Museoviraston kehittämispäällikön Pirjo Hamarin mukaan on kuitenkin täysin mahdollista, että taidemuseolla ja maakuntamuseolla on yhteinen johtaja.
Viime aikoina organisaatioita on uudistettu varsinkin kuntaliitosten yhteydessä. "Useimmiten on niin, että jos on yksi museotoimenjohtaja, silloin yksittäisillä museoilla on vielä omat johtajansa. Asiat on voitu järjestää myös osastonjohtajatyyppisesti, usein amanuenssinimikkeellä."
Hamari muistuttaa, ettei yhteinen johtajuus ole aivan ongelmatonta. Kulttuurihistorialliset, luonnontieteelliset ja taidemuseot on omia museotyyppejään, omine pulmineen ja mahdollisuuksineen. Vyyhtiin liittyy myös resurssien jako.
Oululainen ratkaisu
Taidemuseon johtajan Anna-Riikka Hirvosen mielestä yhteistyön tiivistämisessä on muitakin mahdollisuuksia kuin yhteinen johtajuus. "Meillähän on monentyyppistä henkilökuntaa ja toimintoja, niistäkin voi löytyä vaihtoehtoja."
Johtajuuskin voidaan ratkaista usealla eri tavalla. "Esimerkiksi Jyväskylässä perustettiin muutama vuosi sitten museotoimi, jonka johtajana on taidemuseon johtaja. Silti maakuntamuseossa on oma johtaja edelleen", kertoo Hirvonen.
"Oulussa on kuitenkin siinä mielessä uniikki tilanne, että kehityspäälliköt Samu Forsblom ja Olli Rantala ovat juuri aloittaneet työnsä. Nyt etsitään uudenlaista oululaista ratkaisua."
Oma johtaja tarvitaan
Henkilökohtaisesti myös Hirvonen on sitä mieltä, että molemmat talot tarvitsevat omat johtajansa. "Pohjois-Pohjanmaan museo on iso maakuntamuseo, jolla on paljon lakisääteisiä velvoitteita, lausuntojen antamista sekä rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyviä tehtäviä. Kyllä siinä talossa ihan oma johtaja tarvitaan."
Oulun taidemuseon johtajaksi Hirvonen valittiin noin vuosi sitten. Työhaastatteluissa toimenkuvan laajentaminen ei hänen mukaansa ollut millään tavoin esillä, vaikka hän ymmärsi, että siitä oli kyllä spekuloitu ainakin epävirallisella tasolla.
"Siinä vaiheessa tilanne ei kuitenkaan ollut akuutti. Itse tupsahdin keskelle remonttityömaata, joten tämä ei tosiaan ollut ensimmäinen asia, jota olisin pohtinut."
Arvioidessaan omaa soveltuvuuttaan maakuntamuseon johtajan tehtäviin Hirvonen on varovainen. Kansatieteen opintoja löytyy, ja hän on työskennellyt Keuruun museossa. "Se oli kuitenkin hurjan paljon pienempi."
Jos molemmissa museoissa säilyy oma johtaja, mutta kaupunkiin perustetaan erillinen museotoimen johtajan virka, saattaisi tämä tehtävä sen sijaan kiinnostaa Hirvosta enemmän.
Kulttuuritoimenjohtaja Risto Vuoriaa ei tavoitettu kesälomalta johtajakuvioita kommentoimaan.