VTT:n Mikromoduulikeskuksessa Oulussa vihittiin maanantaina käyttöön uudet, tuplasti suurentuneet ja moninkertaisesti aikaisempaa hiukkasvapaammat puhdastilat. Niiden avulla Oulussa avautuu ovi mikroelektroniikasta kohti yhä pikkuruisempia nanoteknologioita.
VTT kohdistaa paraikaa mittavimmat tutkimusympäristöinvestointinsa - yli 20 miljoonaa euroa - mikroelektroniikkaan ja nanoelektroniikkaan. Investoinneista neljä miljoonaa euroa on nyt käytetty Oulun VTT:n uusin tiloihin. Jatkossa Oulun laboratorioon sijoitetaan vielä laitteita kahdella miljoonalla eurolla. Espoossa laajennusta tehdään yhdessä Helsingin teknillisen korkeakoulun kanssa.
Samalla VTT on päättänyt laajasta tutkimusohjelmasta, jossa tieto- ja tietoliikenneteknologiat muodostavat yhden kahdeksasta painopistealasta.
Työnjako tutkimusyksiköiden kesken on selvä. Oulussa kehitetään pakkausteknologiaa modulikokonaisuuksia varten. Espoon Otaniemessä taas keskitytään materiaaleihin ja komponentteihin.
"Tämä osoittaa kokonaisuutena sen, että suhtaudumme vakavasti asiaan ja erityisesti uskomme siihen, että myös tulevaisuudessa mikroelektroniikalla ja nanoelektroniikalla tulee olemaan keskeinen rooli Suomen elinkeinoelämän kehittämisessä", ennakoi VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori.
Tavoitteena on, että Pohjois-Suomessa toimii vuosikymmenen loppuun mennessä eurooppalainen mikromoduulitekniikoiden keskus.
"Nimenomaan elektroniikassa ja fotoniikassa ensimmäiseksi tulee nanotekniikan sovellutuksia", arvioi VTT Elektroniikan johtaja professori Jorma Lammasniemi. Oulussa onkin viety vahvasti eteenpäin juuri optoelektroniikkaa.
Lisäksi perhekuvaan on ajateltava myös suunnitteilla oleva mikro- ja nanoteknologian keskus Oulun yliopistossa. Se valmistuu ehkä viiden vuoden kuluttua.
VTT Elektroniikka, Oulutech ja TE-keskus ovat myös juuri sopineet mikrovalmistusteknologioiden yrityshautomon aloittamisesta välittömästi VTT:llä.
VTT:n Oulun yksikössä uudet tuulet merkitsevät myös lisää työpaikkoja. Lammasniemi arvioi, että Oulussa puhdastilojen käyttäjäkunta laajenee lähivuosina puolella. Tällä hetkellä tiloissa toimii noin 50 tutkijaa.
Maailmalla nanoteknologiaan on tehty todella mittavia panostuksia, Leppävuori muistuttaa. Suomella on kuitenkin rajalliset resurssit. "Me olemme valinneet tiettyjä kapeita nischejä, joissa pyritään olemaan maailmanluokan tasolla", Leppävuori toteaa.