Oulun johtavien virkamiesten rooliin ei ole koskaan kuulunut kehua kaupungin taloustilannetta, ei silloinkaan kun siihen vielä takavuosina olisi ollut aihetta. Tätä nykyä Oulu ei Suomen keskuskaupunkien joukossa enää tähtikastiin kuulukaan.
Ensi vuonna kaupunki joutuu ottamaan uutta velkaa 90 miljoonaa euroa. Velkamäärä asukasta kohden nousee lähes 4 000 euroon ja velan kokonaissaldo 800 miljoonaan.
Maanantaina kuultiin sekin, että Oulu aloittaa ensi vuonna yhteistoimintaneuvottelut. Niiden seurauksena työntekijöitä irtisanotaan. Uutinen oli sinänsä odotettu. Taustalla on vuoden 2013 alussa voimaan tulleen kuntaliitoksen kiistanalaisen irtisanomiskarenssin päättyminen. Samoin kaupungin tehtäviä siirtyy parin vuoden päästä maakunnille.
Iso syy irtisanomisiin on talous. Toisenlaisessa tilanteessa vähentäminen olisi ehkä hoidettu luonnollisella poistumalla.
Oululla on edelleen vahvuutensa, jotka kaupunginjohtaja Matti Pennanen mainitsi budjettiesitystä julkistaessaan: nuori väestöpohja, yliopisto ja muut koulutuspaikat sekä lukuisat menestyvät yritykset. Hyvinvointimenoissa on onnistuttu taittamaan takavuosien tolkuton kasvu, tosin sellaisella palvelupaikkojen karsinnalla, joka on nostanut oululaisia takajaloilleen.
Nuori väestöpohja vähentää terveydenhuoltomenoja mutta toisaalta lisää muun muassa koulumenoja. Peruskoulun oppilasmäärä kasvaa arviolta 2 000 oppilaalla vuoteen 2020 mennessä, lukioiden oppilaiden määrä 850:llä vuoteen 2025 mennessä.
Oulussa on aihetta iloita myös it-alan murroksen vaihtumisesta uudeksi kasvuksi. Vankka teknologiaosaaminen on synnyttänyt kaupunkiin uusia yrityksiä ja jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Myös verotuloissa on nähty tähän perustuvia myönteisiä värähdyksiä.
Oulussa kannattaa kuitenkin edelleen pitää henkistä varautumista yllä myös sellaista tilannetta varten, että isoja rysäyksiä vielä tulee. Sellaisia ei ole tähän astikaan voinut estää kaupungin toimin. Enemmän kaupunki pystyy tekemään sen hyväksi, että Oulu on vastedeskin vetovoimainen uusien yritysten synnyn ja sijoittumisen kannalta.
Viimeistä kertaa budjettia esitellyt Pennanen kiitteli luottamushenkilöitä ja virkamiehiä yhteistyöstä, mutta jätti erityisesti ensin mainituille myös kirpeän profetian taannoisesta kouluratkaisuista. Hänen arvionsa mukaan ratkaisuun joudutaan palaamaan.
Maanantaina esitellyn laskelman mukaan valtuuston taannoin äänestäen hyväksymä ratkaisu merkitsee kymmenen vuoden aikana 129 miljoonan lisämenoja verrattuna virkamiesten valmistelemaan malliin.
Kaupungin talouden näkökulmasta kouluratkaisu edusti puhtaimmillaan pään panemista pensaaseen. Velan jatkuva kasvattaminen ei ylipäätään ole mikään ratkaisu, ei myöskään veroprosentin nosto. Ne kumpikin potkaisevat takaisin. Vastuu ei kuulu vain valtuustolle kokonaisuudessaan vaan myös jokaiselle yksittäiselle valtuutetulle.
Pääkirjoitus