Museovirasto on karsinut Oulun kohteita valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen ohjelmasta. Oulun kaupungin mielestä perusteet eivät käy selville ja se esittääkin lähes kaikkien poistettujen kohteiden palauttamista ohjelmaan. Tämä koskee erityisesti Hallituskadun vanhaa rakennuskantaa.
Muun muassa nämä seikat sisältyvät teknisen keskuksen tiistaina omalta osaltaan hyväksymään lausuntoehdotukseen, joka lähetetään edelleen kaupunginhallitukselle. Lausuntoa on pyytänyt Museovirasto.
Hallituskadun vanhojen rakennusten lisäksi monien yksittäisten kohteiden, kuten Snellmanin talon ja Paulaharjun talon, mukanaoloa osana laajempaa teemaa pidetään tärkeänä. Vuoden 1993 luettelossa mukana ollut Oulujokivarren maisemakokonaisuus on ohjelmassa supistunut Maikkulan kohteeksi. Tämän lisäksi Oulujoen kirkko ympäristöineen on katsottu tarpeelliseksi liittää ohjelmaan, vaikka kirkko itsessään on suojeltu kirkkolailla.
Oulujokivarren maisema sisältyy vuoden 1992 luetteloon Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat. Museoviraston peruste alueen poistamiselle rakennettujen ympäristöjen ohjelmasta on se, ettei siihen maisemallisten arvojen lisäksi sisälly erityisiä rakennustaiteellisia arvoja. Tarkempaa tietoa saadaan tämän kevään aikana valmistuvasta rakennuskannan inventoinnista, joka on osa alueen osayleiskaavan laadintaa.
Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen ohjelman lähtökohtana on ollut vuoden 1993 luettelo, jota on Oulun osalta täydennetty lähinnä modernin rakennusperinnön kohteilla. Niihin sisältyvät muun muassa teatterin ja kirjaston monumentaalikeskus ja Karjasillan alue.
Sen sijaan sieltä puuttuu Oulun ainut kansainvälistä modernismia edustava Docomono-kohde, arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema SOK:n konttori- ja varastorakennus vuodelta 1938. Docomono eli International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and neighbourhoods of the Modern Movement on 1989 perustettu kansainvälinen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö.
Oulussa on käynnistymässä koko kaupungin kattava rakennuskannan inventointi ja se on tarkoitus ulottaa aina 1970-luvulle saakka. Juuri vahvistuneen Oulun yleiskaavan 2020 tueksi laadittiin myös arvokkaiden alueiden alueinventointi ja uutta tietoa keskustan rakennuskannasta saadaan lisäksi Oulun asemakaavoituksen ja tilapalvelujen rakennushistoriaselvityksistä.
Kaupunki toivookin, että ohjelman jatkotyössä edetään yhteistyössä ja täydennetään tietoja sitä mukaa, kun selvityksiä valmistuu.