Hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallista kehittämistä selvittävä professori Risto-Pekka Happonen näkee pysyvän ratkaisun Itä-Suomen hammaslääkäripulaan vaativan hammaslääkärikoulutusta jossakin muodossa Kuopiossa. Opetusministeriölle ehdotettu Oulun ja Kuopion yliopistojen yhteinen koulutusmalli ei saa Happosta lämpenemään.
"Olen perehtynyt siihen, olen saanut sen suunnitelman, jonka Oulun yliopisto on esittänyt, haastatellut näitä ihmisiä, yliopiston ja tullut siihen tulokseen, että se ei ole semmoinen malli, joka toisi ratkaisun Itä-Suomeen."
Happonen tosin muistuttaa, että nämä ovat vain hänen ehdotuksiaan ja ajatuksiaan - muut tekevät päätökset. "Tämä on virkamiesten valmistelua varten ja sitten se menee sitä kautta poliittiseen päätöksentekoon."
Opetusministeriö julkaisi keskiviikkona tiedotteen, jossa selvitysmies sai lisäaikaa yksityiskohtaisten ehdotusten ja perustelujen laatimiseen. Happonen antaa raporttinsa opetusministeri Sari Sarkomaalle (kok.) elokuun lopulla. Lisäaikaa Happonen kertoo tarvitsevansa siksi, että hänellä täytyy olla tarkat euromäärät, mitä hänen ehdotuksensa Kuopion suhteen maksavat.
Hän esittää joka tapauksessa hammaslääkärikoulutuksen vuosittaisen sisäänoton nostamista nykyisestä noin sadasta opiskelijasta 160:een. Määrässä huomioidaan myös tarve lisätä erikoishammaslääkärikoulutusta.
"Perustelen sitä sillä, että eläköityminen tänä päivänä on huomattavasti suurempaa kuin valmistuvien määrä ja sen lisäksi me tarvitaan erikoishammaslääkärikoulutus lähes kaksinkertaistaa nykyisestä, jotta me pystytään takaamaan erikoispalvelujen saatavuus," Happonen korostaa ja panttaa syksyyn saakka, mihin tuo lisäys kohdistuu.
Valtioneuvosto päättää hammaslääkärikoulutusmääristä osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa tämän vuoden loppuun mennessä. Silti hammaslääkäripulaan ei ole nopeita ratkaisuja.
"Vaikka nyt lisättäisiin koulutusta, se kestää kuusi vuotta, niin kymmenen vuotta mennään alamäkeen."
Happonen muistuttaa, ettei koulutuksen lisäys riitä, tarvitaan myös rakenteellista ja sisällöllistä uudistusta. Alan koulutuksen ongelma viime vuosina on ollut huono koulutuksen läpäisevyys, jota on parannettava.
Selvitysmies ei pidä suuhygienistien muuntokoulutusta hammaslääkäreiksi tarkoituksenmukaisena.