Kuntaliitokset ja tyhjät liiketilat verottavat Oulun ydinkeskustan elinvoimalukua, kertoo tuore kaupunkikeskustojen elinvoimavertailu. Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen teettämään vertailuun osallistui 14 kaupunkia.
Oulun elinvoimaluku on vertailun toiseksi pienin, 1,707, joka jää selvästi vertailun keskiarvosta 3,0. Mittavat kehyskuntaliitokset vaikuttavat Oulun elinvoimalukuun, sillä vanhat kuntakeskukset ja keskustan ulkopuoliset kauppakeskukset vievät osan ydinkeskustan ostokysynnästä.
Ilman kuntaliitoksia Oulun elinvoimaluku olisi noin 2,580, joka on lähellä isojen kaupunkien valtakunnallista tasoa.
Ydinkeskustojen elinvoimamittauksessa otetaan huomioon paitsi tyhjät liiketilat, myös lauantaina auki olevat liikkeet ja ravintolat. Lukua suhteutetaan väestömäärään.
Tyhjiä liiketiloja Oulun keskustassa on vertailun mukaan 11,2 prosenttia, joka on hieman enemmän kuin vertailun keskiarvoksi laskettu 10,8 prosenttia. Vertailuanalyysin mukaan Oulun keskusta-alueella on ollut patoutunutta lisärakentamistarvetta Kivisydämen rakentamispäätökseen asti.
Analyysin mukaan viime vuosina voimakkaasti rakennetun keskustan tilanne ei ole vielä vakiintunut, jonka vuoksi tyhjiä ja remontoitavia liiketiloja on melko paljon.
Tyhjien tilojen lisääntyminen vähentyi
Moni kaupunki on onnistunut pysäyttämään tyhjien liiketilojen lisääntymisen keskustoissa ainakin toistaiseksi. Kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt viime vuodesta prosenttiyksikön verran.
Tyhjien tilojen osuus kaikista liiketiloista on kuitenkin yhä keskimäärin korkea, runsaat yksitoista prosenttia. Tavoite on alle kymmenen prosenttia, kerrotaan vertailun teettäneestä Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksestä.
– Kaupunkien elinvoimakehitys on plussan puolella. Kasvu ei ole kovin iso, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, summaa selvityksen tehnyt keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms.
Vertailussa viime vuoteen oli mukana 14 kaupunkia. Niistä yhdeksässä elinvoima oli lisääntynyt, viidessä vähentynyt.
Voiton vei Turku, jonka elinvoimaluku kasvoi vuodessa kymmenen prosenttia. Turun ydinkeskustassa tyhjät liiketilat vähenivät 26:lla eli yli viidenneksellä. Tyhjiä tiloja on siellä runsaat 8 prosenttia. Turku ei kuitenkaan pärjää Tampereelle tai Mikkelille, joissa tyhjiä liiketiloja on kuutisen prosenttia.
Viime vuonna tyhjien tilojen lukumäärään vaikutti myös Anttilan konkurssi.
– Tiloja pilkotaan nyt monessa paikassa pienemmiksi, jotta muut toimijat voisivat käyttää niitä helpommin.
Lappeenranta paransi, Pietarsaari yllätti
Turun jälkeen keskustan elinvoima parani eniten Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Tampereella.
– Lappeenrantaan uutta nostetta ovat tuoneet kaupunkiin palanneet venäläiset turistit. Eivät ehkä niin isojen rahatukkujen kanssa kuin ennen, mutta kuitenkin.
Kaikkiaan elinvoima mitattiin 25 kaupungissa. Osa kaupungeista oli uusia, joten niistä ei voitu laskea muutosta viime vuoteen. Ylivoimainen ykkönen oli yllättäen 19 000 asukkaan Pietarsaari, jota seurasivat Kemi, Hyvinkää, Tampere ja Turku.
– Pietarsaaressa näyttää olevan erityinen palvelukulttuuri, jossa parturi-kampaamotkin ovat auki lauantaisin. Myös väestöpohjaa riittää ympäröivissä kunnissa.