Oulu Oulun yliopisto ei halua aloittaa sairaanhoitajien kouluttamista lääkäreiksi. Yliopisto toteaa vastauksessaan opetusministeriön selvityspyyntöön, ettei muuntokoulutus voi toteutua ehdotuksen mukaisena muun muassa hoitajakoulutuksen vähäisen vastaavuuden vuoksi.
Rehtori Lauri Lajusen mukaan yliopisto ja sen lääketietellinen tiedekunta ovat samalla kannalla.
"Lääkärikoulutuksessa voitaisiin terveydenhuoltoalan opinnoista korvata vain alle kymmenen opintoviikkoa, mutta lääkäreiden koulutus kestää EU-säädösten mukaisesti kuusi vuotta. 240 opintoviikon lääketieteen lisensiaattitutkinnossa ei siis ammattiopinnoista olisi käytännön hyötyä", Lajunen sanoo.
Muuntokoulutukseen
ei ole varaa
Rehtori Lajusen mukaan muuntokoulutus rokottaisi liikaa lääketieteellisen tiedekunnan muutenkin riittämättömiä resursseja.
"Terveydenhoitoalalla on hyvin monia erilaisia tutkintoja perushoitajasta erikoissairaanhoitajaan ja monta muutakin, joten jokainen muunto-opiskelija tarvitsisi henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Siihen eivät rahkeemme yksinkertaisesti riitä, Lajunen sanoo.
Vähätellä ei Lajusen mukaan sovi myöskään koulutuksen vaatimia kustannuksia.
"Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laskennallinen hinta on karkeasti 85 000 euroa, eli 25 opiskelijan muuntokoulutuksen hinta maksaisi lähes 2,13 miljoonaa euroa. Sisäänotto ehdotuksen mukaisina neljänä vuotena maksaisi siis 8,5 miljoonaa euroa. Välillisine kustannuksineen kulumme olisivat kymmenen miljoonaa euroa.
Hoitajat ovat
yhä tervetulleita
Rehtori Lajusen ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Heikki Ruskoahon mielestä hoitoalalle kouluttautuneesta voi sinänsä tulla lääkäri siinä kuin muistakin.
"Hoitajat ovat tervetulleita opiskelemaan, ja heitä varten meillä takavuosina olikin kiintiönsä. Hoitoalan koulutuksen saaneet saattoivat päästä sisään vähäisemmillä pisteillä, Ruskoaho sanoo.
Tiedekunta aikoo ehdottaa, että muuntokoulutuksen sijasta uudenlainen, hoitajakoulutuksen saaneiden valinta voitaisiin suorittaa kesällä 2003 rahoituksen varmistuttua.
"Uudenlaiseen koulutukseen valittavilta mitattaisiin pääsykokeella biologian, kemian ja fysiikan perusosaaminen, jonka lisäksi suoritettaisiin haastattelu motivaation ja työkokemuksen selvittämiseksi. Tietysti hoitajat voivat pyrkiä myös normaalissa ylioppilaskiintiössä, dekaani Ruskoaho toteaa.
Lisäkiintiöön on Ruskoahon mukaan varauksensakin.
"Vuodesta 1997 opiskelijoiden sisäänottoa on nostettu lähes 70 prosenttia, joten yli kymmenen hengen sisäänotto nykyisten 123 opiskelijan lisäksi johtaisi moniin käytännön ongelmiin. Lisäkiintiön järkevä toteuttamistapa olisikin sen jakaminen kaikkien yliopistojen lääketieteen tiedekuntien kesken vuosiksi 2003-2006.