Oulun entisen kaupunginjohtajan Kari Nenosen ehdotus suur-Oulun perustamisesta ei edelleenkään houkuttele lähikuntien johtajia.
Haukipudasta lukuun ottamatta kunnanjohtajat kertovat kuin yhdestä suuta, että strategia on pysyä itsenäisenä.
Haukiputaalla on parhaillaan menossa Haukiputaan ja Oulun syvän yhteistyön selvitys. Virkaa tekevä kunnanjohtajan Timo Aution mukaan selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä ja päätös kuntaliitoksesta tehdään ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Autio itse on ollut yhdistymisen kannalla jo kauan.
"Palvelujen turvaaminen on kunnan ykkösasia ja ison kunnan voimavarat pystyvät siihen parhaiten" hän toteaa.
Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas sanoo kunnan pysyvän toistaiseksi itsenäisenä.
"Meidän asemamme on hyvä: ei ole ongelmia ja kunta on kilpailukykyinen. Jos tulee pakkotilanne, niin sitten mietitään uudestaan", Ahokas kertoo.
Hailuodon itsenäisyys säilyy niin kauan kuin liikenneyhteys pysyy samana.
"Kuntaliitostarkastelu on ajankohtainen, jos Hailuodon liikenneyhteyttä parannetaan", sanoo kunnanjohtaja Matti Soronen.
"Liitoksen tekemisen pitäisi tuoda Hailuodolle jotain lisäarvoa. Tällä hetkellä sellaisia etuja ei ole kyetty esittämään", Soronen kertoo.
Hailuoto on tällä hetkellä saaristokunta ja sille maksetaan muun muassa saaristolaislisää. Kuntaliitoksen myötä saaristolaispolitiikka poistuisi.
Ei tarvetta liittyä
Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala kertoo, ettei kuntaliitosasiaa ole käsitelty. "Lähtökohtana on, että pysymme itsenäisenä kuntana, joka tekee laajaa yhteistyötä", hän sanoo.
Rajalan mukaan liitoksen pitäisi tuoda kunnalle lisäarvoa.
"Ei saa jämähtää vanhaan, mutta ei myöskään tehdä muutoksia muutosten vuoksi. Tällä hetkellä kunnan talous on vahva, kunta kasvaa ja palvelut kyetään tuottamaan itse, eli kuntaliitokselle ei ole mitään tarvetta."
Liittymistarvetta ei ole Oulunsalollakaan.
"Tutkimusten mukaan palvelutuotannon tehokkuus laskee, kun kuntakoko nousee. Oulunsalon kunta pystyy omalla toiminnallaan turvaamaan parhaiten kuntalaisten palvelut", sanoo kunnanjohtaja Tuomo Räihä.
Kunnanjohtaja Jarmo Ronkaisen mukaan Tyrnävä jatkaa itsenäisenä yhteistyötä tekevänä kuntana.
"Niin pitkään, kun kunta pystyy järjestämään palvelut kohtuullisen edullisesti ja talous on kunnossa ei liitokselle ole mielestäni tarvetta", hän sanoo.
Kuntaliitoksessa Ronkaista huolettaa päätösvallan väheneminen. "Kun 6 000 asukkaan kunta yhdistyy Oulun kokoisen kaupungin kanssa, kunnan painoarvo vähenee. Uuteen isompaan valtuustoon ei mene pienestä kunnasta monta päättäjää", Ronkainen arvelee.
Muhoksen kunta aikoo pysyä itsenäisenä ainakin vuoteen 2015 saakka.
"Strategiat voivat tietysti muuttua, kun päättäjät vaihtuvat, mutta näillä näkymin kunta pysyy itsenäisenä vielä ainakin vajaat seitsemän vuotta", kertoo kunnanjohtaja Jukka Syvävirta.
Lumijoen kunnanjohtaja Erkki Kauppinen sanoo, että kunta aikoo jatkaa itsenäisenä.
"Taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät", hän kertoo.
Kiimingin kunnalla ei myöskään ole toistaiseksi tarvetta liitokseen. "Ei tässä rahassa kylvetä, mutta liitos ei ole nyt tapetilla", kertoo kunnanjohtaja Leila Pekkanen.