Oulu on vahvasti ehdolle yhdeksi epäiltyjen rikollisten luovutusasioita käsitteleväksi paikaksi, kun asiaa koskeva Euroopan unionin luovuttamislaki tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Muut paikat sijoitetaan Helsinkiin, Tampereelle ja Kuopioon.
Luovuttamislain taustalla on EU:n viime vuonna hyväksymä puitepäätös ja Suomessa se on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä.
Lain säätäminen edellyttää perustuslain säätämisjärjestystä, sillä nykyisen perustuslain mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. EU:n jäsenmaiden kansalaisia voidaan jatkossa luovuttaa joko syytetoimenpiteitä tai vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten.
Asiantuntijalausunnon lain yksityiskohdista antanut Oulun käräjäoikeuden hallintopäällikkö Kari Turtiainen ennakoi, että luovutettavien henkilöiden lukumäärä tulee jatkossa nousemaan, koska laki kattaa jatkossa myös EU:iin liittyvät Baltian maat.
Kolmen viime vuoden aikana Suomesta on luovutettu EU-maihin vain viisi henkilöä ja yksikään heistä ei ollut suomalainen. Suomi on sen sijaan esittänyt vuosittain noin kymmenen henkilön luovuttamista. Pohjoismaiden kesken voidaan EU-luovuttamislain ohella soveltaa myös pohjoismaista luovuttamislakia, selvittää Turtiainen.
Kahdessa kuukaudessa
Luovutusprosessi käynnistyy pyynnöstä, joka valtioiden tulee Suomessa osoittaa joko keskusrikospoliisille tai syyttäjälle. Kun poliisi on ottanut henkilön kiinni, käräjäoikeuden tulee syyttäjän pyynnöstä käsitellä asia 26 päivän sisällä. Jos käräjäoikeus hyväksyy syyttäjän luovuttamispyynnön, säilöönotettu voi valittaa seitsemän vuorokauden sisällä korkeimpaan oikeuteen ja valitukseen vastaamisaika on myös seitsemän vuorokautta. Korkeimman oikeuden on puolestaan ratkaistava asia 20 päivän sisällä.
Koko luovutusprosessi pyritään viemään läpi 60 päivässä. Lain yhtenä tarkoituksena onkin asian mahdollisimman nopea käsittely. Iso muutos asiassa on se, että suomalaiset ovat samanlaisessa asemassa kuin muiden EU-maiden kansalaiset. Suomesta luovutettu Suomen kansalainen voi kuitenkin istua toisessa jäsenmaassa saamansa vapausrangaistuksen Suomessa, jos hän sitä haluaa, Kari Turtiainen toteaa.
Ehdot määritelty
Epäilty rikollinen voidaan lakiesityksen mukaan luovuttaa Suomesta, jos pyynnön esittäneen jäsenvaltion lakien mukaan kysymyksessä on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja teko on myös Suomessa rikos.
Jos teosta voi seurata pyynnön esittäneen valtion lain mukaan yli kolme vuotta vankeutta ja jos kyseessä on jokin lain 32-kohtaisessa luettelossa mainittu rikos, luovuttamiseen suostutaan, vaikka teko ei olisi Suomen lain mukaan rikos.
Luettelossa mainituista 32 rikoksista rankimpia ovat rikollisjärjestöön osallistuminen, terrorismi, ihmiskauppa ja kovat väkivaltarikokset, mutta mukana on myös muun muassa tietoverkkorikollisuus, rahan väärentäminen ja kulttuuriomaisuuden laiton kauppa.
Esimerkiksi tietoverkkorikollisuudessa Suomen viranomaisten toiminta on rajoittunut tähän saakka Suomen rajojen sisäpuolelle. Lakiesitys sisältää myös jotakin ehdottomia ja harkinnanvaraisia kieltäytymisperusteita.
Ehdottomasti luovutuksesta voi kieltäytyä esimerkiksi, jos epäilty on alle 15-vuotias tai hän joutuisi vainon kohteeksi. Harkinnanvaraisuuteen riittää se, että samasta teosta on Suomessa tehty syyttämättäjättämispäätös tai syyteoikeus on vanhentunut.
Luovuttamislaki aiheuttaa muutostarpeita kaikissa prosessiin johtavissa viranomaisissa. Käräjäoikeudet ja syyttäjät joutuvat tarkistamaan päivystysjärjestelmiä ja keskusrikospoliisi kuljetustiimin, koska se vastaa epäiltyjen siirroista.