Ou­las­kan­kaal­la syntyy pieniä ve­si­pe­to­ja

Sikiö kasvaa ja kehittyy yhdeksän kuukautta lämpimässä lapsivedessä. Miksi ei voisi myös syntyä veteen? Oulaskankaan sairaalassa jo yli 200 vauvaa on pulahtanut äidin syliin pinnan alta.

Jos lapsi saisi valita, hän syntyisi veteen, kätilö Mervi Hakala Oulaskankaan sairaalasta sanoo. Monissa sairaaloissa äideillä on mahdollisuus rentoutua kohdunsuun avautumisvaiheen aikana lämpimässä kylvyssä, mutta synnytyksen alkaessa heidät patistetaan nousemaan kuiville.

Oulaskankaalla terveet vauvat saavat myös syntyä veteen.

Tähän mennessä jo yli 200 vauvaa on pulahtanut äidin syliin pinnan alta. Mervi Hakala on avustanut näistä yli 70. Toiminta alkoi Oulaskankaalla vuonna 1997. "Minkäänlaisia haavereita ei ole sattunut. Kaikki veteen syntyneet lapset ovat olleet virkeitä ja terveitä ja vanhemmat tyytyväisiä."

Myös Oysin synnytysosastolle hankittiin muutamia vuosia sitten vesialtaat, mutta klinikan hallinto kielsi veteen synnyttämisen, vaikka monet äidit olivat sitä toivoneet. Kieltoa perusteltiin terveysriskeillä, lähinnä mahdollisilla infektioilla ja vauvoja uhkaavalla hapenpuutteella. Altaita käytetään nyt vain yhtenä rentoutuskeinona.

Mervi Hakala korostaa, että veteen synnyttäminen ei ole itse tarkoitus eikä sovellu kaikille äideille. Mutta jos äiti on terve ja vauvan sydänäänet ovat kunnossa ja äiti haluaa synnyttää veteen, silloin aletaan täyttää ammetta.

Oysin naistenklinikka pääsee lähiaikoina tutustumaan aineistoon, joka saattaa muuttaa käsityksiä ja kumota ennakkoluuloja. Oulaskankaalla on valmistumassa tutkimus, jossa mitattiin 50:n veteen syntyneen vauvan veren happipitoisuus välittömästi syntymän jälkeen. Vertailuryhmässä oli 50 kuivalla maalla pakerrettua vauvaa.

"Veteen syntyneiden happitaso oli parempi", Mervi Hakala kertoo.



Rentouttaa, lievittää
kipua ja jännitystä


Hakalan puheesta kuulee, kuinka synnytys voi olla aidosti iloinen ja onnea tuottava perhekokemus, josta ei puutu huumoria.

"Lämmin vesi rentouttaa ja nopeuttaa synnytystä. Se poistaa jännitystä, lievittää kipua ja luo turvallisuutta. Iskäkin voi periaatteessa tulla ammeeseen avautumisvaiheen aikana, mutta eivät ne kovin halukkaita ole olleet. Olemme sanoneet, että jos aiotte ammeeseen, olisi kiva jos ottaisitte uikkarit mukaan ", Mervi Hakala nauraa.

Veden lämpötilan on oltava synnytyksen alusta loppuun tasaisesti noin 37-asteista ja sitä on seurattava lämpömittarilla. Se ei saa olla kuumempaa, koska siitä olisi haittaa vauvalle. Jos vesi jäähtyy, juoksutetaan hanasta lisää lämmintä.

Vauvan sydänääniä kuunnellaan vedenalaisella kuuntelulaitteella, ja tunnin tai puolentoista tunnin väliajoin otetaan EKG:lla parinkymmenen minuutin ajan vauvan sydänkäyrää myös paperille.

Veden pitää ulottua äidin kainaloihin, jotta kohtu peittyy kokonaan, mutta se ei saa yltää kaulaan asti.

"Veteen ei voi tulla lääkkeillä huumattuna. Jos lämmin vesi ei lievitä kipua riittävästi, äidille voidaan laittaa aquarakkuloita ja kohdunkaulan puudutusta ja muuta pehmeää lievitystä. Isä voi hieroa selkää ja olla muutenkin monella tavoin apuna ja juttuseurana. Äitiä ei saa koko aikana jättää yksin. Supistuksia seurataan, ja jos ne harvenevat, äiti nostetaan kuiville."

Lapsiveden meno ei estä ammeeseen pääsyä. "Virta ei vie bakteereja emättimeen. Kyllä se virtaus kulkee ihan toiseen suuntaan. Ammeessa äidille voidaan tehdä tutkimuksia ja myös puhkaista sikiökalvo."

Monivuotiset kokemukset ovat osoittaneet, että väitetyt infektioriskit ovat tuulesta temmattuja. "Bakteerit ovat äidin omia bakteereja. Lapsi kohtaa ne joka tapauksessa kuivalla maalla", Hakala sanoo.



Vauvat räpyttelevät
silmiään vedessä


Kun synnytys alkaa, kätilö ei hyppää ammeeseen vaan käärii hihat ja avustaa ammeen vieressä. "Koska vesi kannattelee äitiä, selkeä ponnistamisen tarve tulee hyvin myöhäisessä vaiheessa. Välilihaa ei tueta eikä leikkaushaavaa tehdä. Lämmin vesi pehmentää kudoksia, jolloin venyvät hyvin ja antavat pikku hiljaa periksi."

Mervi Hakala korostaa, että vauvan pitää antaa syntyä kokonaan veteen. Mikään osa ei saa ennen aikojaan koskettaa ilmaa, koska se laukaisee hengitysrefleksin.

Ensin tulee ulos pää. "Vauvat aukovat silmiään veden alla ja kääntelevät päätään ja hakeutuvat sopivimpaan asentoon. Useimmat syntyvät kasvot äidin reittä vasten."

Kun vauva on hetken aikaa käännellyt ja räpytellyt silmiään veden alla, seuraavan supistuksen aikana se tulee ulos kokonaan. Se onkin todellinen irtiotto! Vauva solahtaa kuin salakka niin pitkälle kuin napanuora antaa myöten.

Pikku karkulainen käännetään takaisin, sillä kun vauva on kokonaan syntynyt, pään pitää olla kymmenen sekunnin kuluessa veden pinnan yläpuolella. Vauva nostetaan levollisin ottein äidin syliin, mutta napanuoran katkaisulla ei ole kiire.

"Hengitys käynnistyy, kun pää on pinnan yläpuolella, ja parkuminen alkaa useimmiten kun vartalo on veden päällä. On täysin normaalia, että veteen syntyneillä vauvoilla iho on hieman sinertävä, ja siksi vain harvat saavat täydet kymmenen Apgarin pistettä. Istukka pumppaa hapekasta verta pitempään kuin tavallisessa synnytyksessä, ja siksi napanuoran katkaisulla ei ole kiirettä."

"Veteen syntyneitä vauvoja ei kylvetetä. Ne peseytyvät tullessaan", Mervi Hakala nauraa.

Menetelmä ei sovellu kaikille äideille. "Veteen synnyttäminen estyy, jos on tippaa kädessä tai epiduraalia selässä tai jos vauvan sydänäänissä on jotain poikkeavaa."

Valmiiseen käsikirjoitukseen voidaan helposti tehdä myös muutoksia. "Yhdellä vauvalla hartiat eivät tulleet ulos, jolloin äiti nousi ammeesta ja synnytti tuolissa."

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä