Kuusamon Oulankajoen taimenkanta ei näytä toistaiseksi kärsineen voimistuneesta kalastuksesta.
Filosofian maisteri Maare Saraniemen hiljattain valmistuneessa pro gradu -tutkielmasta käy ilmi, että kanta on säilynyt elinvoimaisena ja kutupopulaation erilaiset elinkiertostrategiat ilmentävät monimuotoisuutta.
Kannan suojelun taso vaikuttaa suotuisalta, tutkielmassa todetaan.
Oulankajoen taimenkanta on yksi Suomen viimeisistä perimältään puhtaina säilyneistä, luonnonvaraisista järvitaimenkannoista.
Taimenen kalastus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä Suomen puoleisilla vesialueilla ja 1990-luvun alun jälkeen se on voimistunut myös Venäjän puoleisilla kasvualueilla.
Kutukanta pieni
Jatkossa kalastus voi kuitenkin uhata taimenkantaa, joten tutkimuksen tuloksia kannattaa Saraniemen mukaan hyödyntää uusia kalastusjärjestelyjä suunniteltaessa.
Tutkimus perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuosina 1965-2003 keräämään, Kiutakönkäälle nousevan kututaimenen ylisiirtoaineistoon sekä 20:n kutukalan radiolähetinseurantaan könkään molemmilla puolilla vuosina 2003-2004.
Ylisiirrettyjä taimenia oli vuosittain 15-179 yksilöä, jotka merkittiin Carlin-tunnistein.
Vuosittainen kutupopulaatio arvioitiin varsin pieneksi, 91-340 yksilöksi. Populaatiokoon ei ole havaittu pienentyneen 1960-luvulta 2000-luvulle tultaessa.