Oulainen Luonnon helmassa viihtyvä fakiiri Veli-Matti Lehtikangas löysi kesäkuun lopulla Oulaisten Kaitanevalta sekä rikotun kanahaukan pesän että kaadetun käenpiian kolopuun.
Lähellä Juholan tien vartta sijanneessa kanahaukan pesässä oli vielä toukokuussa haudonta käynnissä. "Pesäpaikan rikkominen on kaikesta päätellen tapahtunut toukokuun loppupuolella, koska munat eivät olleet ehtineet kuoriutua. Kyseessä on monen tiedossa oleva vanha kanahaukan reviiri, johon on kuulunut kolme vaihtopesää."
"Käenpiian kolopuun löysin kaadettuna heinäkuun kolmas päivä niin ikään Juholan alueelta. Kaato lienee tapahtunut kolmisen viikkoa aiemmin, koska jäljet sen ympärillä eivät näyttänee tuoreilta", arvioi Lehtikangas.
Lintujen pesät on Veli-Matti Lehtikankaan mukaan tehty tahallaan, sillä kanahaukan pesän tärkein tukioksa oli sahattu poikki ja käenpiian kolopuun kaatamiseen oli tarvittu moottorisaha.
"Kanahaukan pesän saattaa saa ilmeisesti korjattua ja elossa yhä oleva pariskunta saattaa asettua sille uudelleen pesimään. Tällainen teko ei toisaalta kannusta ryhtyä kunnostustöihin."
Veli-Matti Lehtikangas jätti pesien tuhoamisesta rikosilmoituksen Oulaisten poliisille. Ylikonstaapeli Veikko Tenkula ei muista pitkän virkauransa ajalta vastaavanlaista tapausta tulleen esille.
"Joskus on ollut tutkinnassa asia, jossa metsästäjä on vahingossa metsästyksen yhteydessä ampunut rauhoitetun linnun. Kaitanevan tapaukset ovat tarkoituksellisia ihmiskäden töitä. Niihin voi syyllistyä vain ajattelematon nuori tai metsästäjien vähemmistössä selkeästi oleva henkilö, joka pitää metsäkanalintuja metsästäviä kanahaukkoja kilpailijanaan. Tapausten selvittäminen voi olla työlästä, mutta ei mahdotonta", pohtii Veikko Tenkula.
Sen sijaan viime keväänä Kaitanevan läheiseltä kaupungin hakkuutyömaalla tapahtuneita pöllönpoikasten kuolemista ei ole poliisille rikosilmoitusta tehty. Alueella tuhoutui yksi viirupöllön, yksi lapinpöllön ja ainakin kolme laulurastaan pesää. Tapauksissa on kyse tyypillisestä pesintäajan ongelmasta. Niitä ei syntyisi, jos pesät merkittäisiin tai hakkuita ei tehtäisi pesintäaikana.
Tieto ei kulje
Ympäristöministeriön ylitarkastaja Matti Osara luokittelee Oulaisten pesätuhot aika harvinaisiksi.
"Muutama vuosikymmen sitten tällainen rauhoitettujen lintujen pesien hävittäminen oli jopa yleistä, mutta onneksi se on mennyttä aikaa. On hyvä, että asia on saatettu poliisin esitutkintaan."
Rikoslaissa luonnonsuojelurikokseksi luokiteltu tuhottujen pesien valtakunnan kokonaistilanne ei ole tiedossa ympäristöministeriössä. Syynä on se, että ministeriö ja sen alaiset ympäristökeskukset eivät saa sen kummemmin poliisilta, syyttäjiltä kuin tuomioistuimiltakaan mitään tietoa tapauksista.
"Erikoinen tilanne, koska toisaalta luonnonsuojelulaissa on asetettu selkeä seurantavelvoite asiassa luonnonsuojeluviranomaisille. Asiaan on täytyy saada muutos", vaatii Osara.
Yhtenä keinona rahoitettujen lintujen pesien suojelussa on nostettu esille pesien merkitseminen, jolloin vältyttäisiin myös hakkuiden aikaisilta ongelmilta.
"Myös kolopuiden merkintä täytynee ottaa nyt esille. Merkitsijöiksi sopisivat ehkä parhaiten petolintujen rengastajat, jotka jo tuntevat suuren osan rahoitetuista pesistä", ennakoi Matti Osara.
Ympäristöministeriö on määritellyt tuhotun kanahaukan tai sen munien ohjeelliseksi arvoksi 727 euroa. Käenpiialla se on 202 euroa.