"Naps", sanoi keihäänheittäjä Jarkko Koski-Vähälän vasemman jalan eturistiside Lahden eliittikisoissa viime kesänä.
"Nips", kuului saman kintun polvikierukasta viikkoa myöhemmin Kalevan kisoissa Lappeenrannassa.
"Hei, hei", huiskutti Koski-Vähälä samalla Osakan MM-kisamatkalle.
Kun lumisade hautaa marraskuisena päivänä syksyn lehdet alleen Ylivieskassa, Koski-Vähälä ponnahtaa uusin toivein haudasta elävien kirjoihin: hän on Ylivieskan Kuulan mies ja mielii Pekingin olympialaisiin.
"Viime kesä jäi harmittamaan", hän kertoo "uutisen".
Maankuulu ortopedi Ilkka Tulikoura paransi keihäspojan polvea kahdesti: 20. elokuuta kierukkaa ja 28. syyskuuta ristisidettä.
"Heittämällä en Tulikouran mukaan saa polveani enää rikki. Hän teki kaksinkertaisen ristisiteen."
Ilman ristisidettäkin Koski-Vähälä raapaisi Lappeenrannassa 79-metrisen heiton. Siteen rooli on tavallisellekin ihmisille tärkeä - saati sitten keihäänheittäjän pönkää ajatellen.
Kuuden kuukauden heittokielto
Kesän jälkeen päähän laitettiin mietintämyssy.
"Kelasin kauden jälkeen, että mitä nyt. Sitten päätin ottaa Kuulaan yhteyttä. Leikkaukset menivät hyvin, ennusteet ovat hyvät. Ensimmäinen tavoite on saada jalka sellaiseen kuntoon, että siihen voi luottaa ja pystyn heittämään täysillä."
Ohjelmassa on lähiajat vesijuoksua ja lähinnä ylävartalon punttisalia. Heittokieltoa nasahti kuusi kuukautta. Usko on silti säilynyt.
"Se ei ole tuossa (84 metriä), mitä olen urallani heittänyt", Koski-Vähälä painottaa.
Haaveella on tukipilarinsa. Tammikuussa Koski-Vähälä heittäytyy ensimmäistä kertaa urallaan ammattiurheilijaksi - kiitos uuden managerin, ylivieskalaisen Tuomo Haikolan. Työtehtävät Kannuksen Halpa-Hallissa jäävät muiden hoidettaviksi.
Ylivieskan kaupunkikin, joka kipristelee talousongelmien kurimuksessa, muisti asukastaan. Omalla tavallaan.
"Sain kaupunginjohtajalta (Asko Ojamäki) 60 uimalippua."
Kaksi treeniä
päivässä
Koski-Vähälä saa keskittyä vain ja ainoastaan keihäänheittoon, kun juoksevat hommat rasittavat muita harteita.
"Heittämisen osaan parhaiten. Ennen olen joutunut tekemään kaikki asiat yksin. En anna enää kavereille tasoitusta vaan treenaan kahdesti päivässä", Koski-Vähälä suunnittelee.
No, niin hän tekee "jalattomana" nytkin.
Valmentaja, jäyhä maailmanmestari Kimmo Kinnunen kannustaa vaikeuksien jälkeen suojattiaan omalla tavallaan.
"Nyt punnitaan, millainen mies Koski-Vähälä oikeasti on", Kinnunen toteaa.
Mittarissa on vajaan kahden viikon päästä 29 vuotta. Koski-Vähälän viimeinen taisto on kuitenkin vielä kaukana.
"Lontoon olympialaiset vuonna 2012."
Sitä ennen on monta vuotta, ja ainakin yksi iso toipuminen kisakuntoon. Miehen mieli on pöyristyttävän positiivinen.
"Tilanne näyttää tosi hyvältä."