Helsinki Sanomalehdet panostavat kilpaa ulkoasuun. Visuaalisuus korostuu myös lehden teossa ja vaikuttaa sekä uutisten valintoihin että näkökulmiin.
Tänään Jyväskylässä tohtoriksi väittelevä Ilta-Sanomien ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen muistuttaa, ettei ulkoasu ole itse tarkoitus, vaan se palvelee lehden sisältöä.
Liian usein keskitytään kuitenkin pelkään ulkoasuun. Pulkkisen mukaan peräti puolessa sanomalehdistä lehden pääkuva on aivan toinen kuin pääotsikko.
"On yritetty hakea parasta, koskettavinta kuvaa, mutta unohdettu itse pääaihe. Lehden visuaalisuus paranee, mutta pääuutinen jää lukematta", hän tuskailee.
Pulkkista harmittaa, että sanomalehdet tekevät uudistuksia hätäpäissään ilman sisällöllisiä uudistuksia. Hyvä ulkoasu ei auta, jos lehti on muuten huono.
"Pohtivaksi ammattilaiseksi" itseään nimittävä Pulkkinen on työskennellyt Ilta-Sanomissa parikymmentä vuotta. Hän on kirjoittanut ja keskustellut aiheesta paljon sekä opastanut ulkoasu-uudistuksissa muitakin. Oma kokemus on tarttunut myös väitöskirjaan.
Pulkkinen yllyttää sanomalehtiä rohkeisiin uudistuksiin. Visuaalisuus lisää lehden kiinnostavuutta.
"Esimerkiksi tabloidiin siirtyminen Ruotsissa ei tehnyt lehdistä pinnallisempia niin kuin pelättiin. Nyt lukijat ovat tottuneet kätevämpää kokoon ja tykkäävät siitä", Pulkkinen toteaa.
Pulkkisen väitöskirjan mukaan sivukoon pienentäminen tabloidiin tuo uusia mahdollisuuksia myös ilmoittajille. Ilmoitusten sijoittelu monipuolistuu ja ilmoittajat pääsevät lähemmäksi lehden journalistista aineistoa.
Pulkkinen myöntää, että paperilehden rooli uutisvälineenä pienenee samalla kun internetin osuus kasvaa. Paperilehti ei kuitenkaan katoa kokonaan. Sitä tarvitaan jäsentämään, taustoittamaan ja analysoimaan uutisia.
Sanomalehdellä on Pulkkisen mukaan jopa paremmat esitysmahdollisuudet. Lehdessä kuva ja teksti toimivat yhdessä, kun netissä jutut hajautuvat palasiksi.
Kilpailu netin kanssa vaatii Pulkkisen mielestä panostusta myös paperilehden ulkoasuun.
Pulkkinen pitää vaarallisena kehityksenä sitä, että ihmiset luulevat, että poimimalla muutaman uutisen netistä on selvillä, mitä tässä maailmassa tapahtuu.
"Monet fiksutkin ihmiset saattavat todeta, etteivät lue lehtiä, koska saavat netistä uutiset muutenkin. He eivät huomaa, että, jos haluaa lukea hyviä juttuja, kunnon tarinoita ja nähdä hyviä kuvia yhdistettyinä tekstiin, se ei onnistu netissä", Pulkkinen innostuu.
FL Hannu Pulkkisen journalistiikan väitöskirjan "Uutisten arkkitehtuuri. Sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto" tarkastustilaisuus Jyväskylän yliopistossa 1.3. kello 12 alkaen. Vastaväittäjinä YTT, professori Riitta Brusila (Lapin yliopisto) ja FT, päätoimittaja Pekka Mervola.