Tätä se kasvihuoneilmiö tekee: jo toukokuussa lämpötila kävi moneen kertaan plussan puolelle ja Pohjois-Suomeen saakka on alkanut levitä lämpimien maiden eksoottisia otuksia siihen tahtiin, etteivät entiset lajit tahdo ehtiä kuolla edeltä pois.
Varsinkin nuo ötökät kuulostavat uhkaavilta, vaikka viranomaiset yrittävät rauhoitella, että ne ovat täysin vaarattomia. Samaa taktiikkaahan on käytetty EU:sta ja Natosta puhuttaessakin, mutta niin vain ollaan korvia myöten EU:ssa ja Natokin on alkanut jo tarttua ihmisestä toiseen, ainakin demareihin, kuten Paavo Lipposeen, Martti Ahtisaareen ja Liisa Jaakonsaareen.
Ötökkälajeille Luoja on antanut varottavampia nimiä kuin EU:lle tai Natolle, vaan eipä vain näytä sekään niiden kulkua hidastavan. Jo perinteiseen örkkivalikoimaamme kuuluvat sellaiset kammotukset kuin rohmukuoriainen, tukkimiehentäi, seppokääriäinen, latvapikikärsäkäs, Lordi, hapsenkakkiainen ja sarvijäärä, mutta ei siinä kylliksi. Nyt on jo Oulun seudulle ilmaantunut puolimetriseksi tai vähän allekin kasvava sarvikuonokas.
Se ei kuulemma syö ketään eikä muutenkaan haittaa, mutta odottakaapas vain kun sen afrikkalainen mutantti, nimeltään sarvikuono, ehtii tänne asti. Jo rupeaa tanner tömisemään ja aitaa kaatumaan.
Ennusmerkkejä suurten petojen tulosta on nähty jo Ranualla, missä jääkarhukanta on yhtäkkiä kasvanut moninkertaiseksi. Koska kyseessä on kasvihuoneilmiön seuraus ja jääkarhut tulivat etelästä päin, ne eivät liene peräisin pohjoisnavalta, vaan Etelämantereelta. Sieltä ne valtasivat ensin Keski-Euroopan ja nyt Ranuan. Ei kestäne kauankaan, kun perässä saapuu bongareiden riemuksi uutena muuttolintulajina parvi pingviinejä.
En voi väittää olevani erityinen niveljalkaisten tai muiden elukoiden asiantuntija, mutta maallikkokin voi arvailla, mitä muuta vielä tuleman pitää. Ytimennävertäjät ja pyhät pillerinpyörittäjät saattavat olla jo Virossa tulossa, ja tuskin tasmanianpirut ja susikuonolaiset eli knollit ovat paljon kauempana.
Jos jossakin on olemassa ötökkä nimeltä räähkäjärsikäs, on jokseenkin varmaa, että se rantautuu ennen pitkää Suomeen ja otetaan täällä avosylin vastaan. Tervetulleita ovat myös ihmissyöjämykertäjät, koska niistä on ilmiselvää pulaa maassamme. Mikäli ne nimensä mukaisesti syövät enemmälti ihmisiä, omaisille maksetaan hautauskulut ja käypä korvaus ympäristöministeriön budjettivaroista.
Aiheellista on avata rajamme myös hammasräytiäiselle, koska laji on hävinnyt koko EU:sta sukupuuttoon, mikäli sitä on koskaan ollutkaan.
Nimenomaan Suomi on unionin koillisimpana maana oivallinen hammasräytiäisen pesimäpaikka, sillä se tykkää pesiä koillisessa. Kannan varmistamiseksi Brysselistä lähetetään viideksi vuodeksi Suomeen EU:n hammasräytiäistarkkailijoita, joiden tehtävänä on laskea ja haastatella kaikki maahamme asettuneet hammasräytiäiset. Mikäli ne eivät ole tyytyväisiä kohtaloonsa, Brysselistä tulee nootti ja sakot hallituksellemme.