Menneinä vuosina hiihtovaelluksella oli tapana huikata hyväntuulisesti vastaantuleville suksijoille: ”Hei, terve tai moro!” Poikkeuksellisesti niin sanottiin huhtikuun viimeisillä keleillä myös tutunnäköisille tuntemattomille, jotka olivat tulleet vastaan kymmeniä kertoja talven aikana Oulun laduilla. Nykyään nuoret moikkaavat, mutta moiskivatko laduilla?
Oulussa yöpyi viime vuonna tammi–huhtikuussa 194 000 matkailijaa, mikä oli vain 2,9 prosenttia koko maan samanaikaisesta määrästä. Perinteiseen Tervahiihtoon osallistui sen satavuotisvuonna 1989 3 000 hiihtäjää, mutta viimeisten kolmen vuoden aikana vain noin 1 300 vuosittain. 1980-luvun alusta myös Finlandian hiihtäneitten määrä on pudonnut noin puoleen ja oli viime vuonna 6 000, näistä lapsia 2 000.
Vuonna 2010 julkaistun liikuntatutkimuksenkin mukaan hiihtäjien kokonaismäärä oli Suomessa kääntynyt laskuun. Latu & Polku -lehden teettämän tutkimuksen mukaan 33 prosenttia sekä miehistä että naisista hiihti viime talven aikana. Suomalainen hiihti kolmesti viikossa 10–15 kilometriä ja talvessa alle 500 kilometriä.
Toisaalta vuodesta 1922 lähtien Ruotsissa hiihdettyyn Wasaloppetiin on osallistunut miljoona ihmistä. Lukuun on tosin laskettu myös samannimiset juoksu- ja pyöräilykilpailut.
Hiihtokilpailuja pidetään kahtena peräkkäisenä viikonloppuna ja viikon välipäivinä. Varsinaisen hiihtosunnuntain 90 kilometrin matkalle osallistui 16 000 ja koko viikolle yhteensä 43 000 kilpailijaa viime vuonna. Ruotsalaisen talkooväen sitoutuminen Wasaloppetiin ja norjalaisten kiinnostus luonnossa suksilla liikkumiseen saattanee osaltaan selittää, miksi naapureittemme huippuhiihtäjien arsenaali on paljon suomalaista suurempi.
Miksi emme pärjää naapureillemme? Tutkimusten mukaan Suomessa vain 1/3 lapsista ja 1/5 aikuisista liikkuu riittävästi. Oulun yläkoululaiset ovat yksinäisempiä kuin muualla maassa. Toisaalta Oulu on suurten kaupunkien joukosta paras liikuntaterveyden edistämisessä. Hiihtohan parantaa tunnetusti hapenottokykyä, tasapainoa, vahvistaa lihaksia ja kuluneita niveliä sekä vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, stressiäkin.
Aloittavatko lapset meillä hiihtämisen liian myöhään? Kävelemään oppinut poika pystyi hiihtämään 1,5-vuotiaana, kuten mäkihyppääjä Antti Aallon isä mainitsi Kalevassa.
Lapsillehan tarjoutuu iän myötä toinen toistaan houkuttelevampia, kalliimpia harrastuksia, jotka vaativat usein sisätiloja. Olisiko siis parasta aloittaa hiihto perheen kanssa siinä iässä, missä taapero innostuu lumesta ja luottaa vanhempiensa apuun? Vanhemmatkaan eivät olisi yksistään kyytipoikia, vaan suksisivat mukana.
Hiihtotaidon kierrättäminen nuorelle sukupolvelle olisi materiaalista lahjaa arvokkaampi. Suomen Latu onkin panostanut perhehiihtoon. Murrosiässä kaverit tulevat tärkeiksi ja tarvitaan seikkailuja: kuutamo- ja/tai otsalamppuhiihtoa pienissä ryhmissä. Mustikkasoppa, nuotiomakkarat ja munkit maistuvat.
Hiihtokilpailut kiinnostavat kaiken ikäisiä. Tervahiihtoa kannattaa laajentaa ja ottaa mukaan myös lapset ja nuoret. Seniorit päässevät jo tänä talvena näyttämään, miten puusuksilla lykitään. Oululaisten perinne ja velvollisuuskin on näyttää muualta tuleville matkailijoille, mitä olemme miehiään hiihtäjinä. Se lisää uskottavuutta ja myös talviturismia tänne.
Yhteistyö on avainsana Oulun hiihdon kehittämisessä, sillä kukaan ei pärjää yksin: perheet, koulut, yliopisto, yhdistykset, yritykset, ympäristökunnat ja tärkeimpänä talkoolaiset. Asiantuntijoiksi tarvitaan latuoppaita ja fysioterapeutteja erikoisesti senioreille. Tiedotusvälineiden pitäisi liikkua tunnelmoimassa kansan parissa latujen varsilla ja maalissa, tulosluettelon esittäminen yksistään ei enää riitä.
Hiihtomaisemilla Oulu ei voi matkia Lappia eikä Koillismaata. Tuodaan esille sydäntalven hyvin hoidetut metsäiset ladut. Saammehan sitten kevättalvella useita kymmeniä neliökilometrejä meren jäätä, joka on ainutlaatuista hiihtotannerta maailmankin mittakaavassa. Tai Hirvisuon hankia. Ne tuovat hiihtäessä vapauden tunteen ja yhteyden luontoon. Otetaan yhdessä uusi asenne hiihtoon ja muistetaan ”vanhassa vara parempi”.
Timo Timonen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.