Viime viikkojen uutiset maahanmuuttajien ja paikallisten välisistä selkkauksista eivät ole pelästyttäneet Otanmäessä asuvia sudanilaisia. Protestanttinen pappi ja lakimies Samuel Luak pitää Suomea rauhallisena ja turvallisena maana asua.
Otanmäen katukuvassa maahanmuuttajien ryhmä näkyy selvästi. Joka kahdeksas otanmäkeläinen on taustaltaan pakolainen. Reilun vuoden sisällä on sudanilaisia saapunut noin sata. Ryhmästä yli puolet on pieniä lapsia.
Samuel Luak toimii pappina toimittaen jumalanpalveluksia yhdessä Vuolijoen papiston kanssa. Otanmäen jumalanpalveluksissa puhutaan sekä suomea että arabiaa.
Hyvä vastaanotto
Luak on asunut perheineen Otanmäessä reilun vuoden, eikä ole törmännyt syrjintään. "Baaritappelut voidaan laskea alkoholin juomisen tiliin. Itse olen asunut seitsemässä maassa. Tappeluita on joka maassa, mutta se ei ole syrjintää," arvelee Luak.
Luak on käynyt tapaamassa muita sudanilaisia eri paikkakunnilla, viimeksi viime viikolla Helsingissä. Missään hän ei tunne kohdanneensa rasismia.
Organisoitua rasismia ei Luakin mielestä ole, vaan yksittäisiä mielipiteitä tai tekoja. Luak arvelee niiden nousevan ajatuksesta, että maahanmuuttajat elävät yhteisillä varoilla. Toisaalta hän toteaa, että työllistyminen saa jotkut ajattelemaan, että työpaikka olisi pois paikalliselta.
Monen sudanilaisen pakolaistaustassa on vaikeita asioita, arvelee Luak. Hän käyttää mieluummin sanaa syrjintä, joka voi esiintyä monessa muodossa. Esimerkiksi Darfurin muslimit ovat toisten muslimien keskuudessa syrjittyjä.
"Sudanissa sisällissota on ollut poliittinen ongelma, ei uskonnollinen." Valtataistelu pohjoisen ja etelän välillä on aiheuttanut ammuskelua viimeksi viime viikolla, jolloin myös Luakin perhe sai suruviestin.
Kotoutuminen tärkeää
Ongelmana pienellä paikkakunnalla asumisessa on, ettei opiskelu- ja työmahdollisuuksia ole. Ensi vaiheen kielen opiskelun jälkeen sudanilaistenkin on suunnattava isommille paikkakunnille.
Kulttuurin välittämisen ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi Luak toivoo lisää yhteisiä osanottajia maahanmuuttajin ja paikallisten tapahtumiin. Esimerkiksi heinäkuussa järjestetyssä yhteistapahtumassa oli hyvin vähän suomalaisperheitä. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin halukkaita esittelemään esimerkiksi omia ruokiaan ja kansantanssejaan. Kontaktit edistävät kielenoppimista ja siten kotoutumista.