Suomi on noussut äskettäisen selvityksen mukaan maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi. Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n tilaston mukaan osuustoiminnan taloudellinen merkitys on Suomessa suurempaa kuin muualla maailmassa.
ICA:n ensimmäistä kertaa laatimaan tilastoon on koottu 300 maailman suurinta osuustoimintayritystä liikevaihdon mukaisessa järjestyksessä. Tiedot ovat vuodelta 2004.
Suomesta listalle on kirinyt yhdeksän osuustoiminnallista ja keskinäistä yritystä. Näiden liikevaihto nappaa Suomen bruttokansantuotteesta yli 16 prosenttia, ja osuus on suurempi kuin yhdessäkään toisessa maassa. Toiseksi suurimmaksi osuus nousee Uudessa-Seelannissa ja kolmanneksi Sveitsissä.
Dosentti Panu Kalmi Helsingin kauppakorkeakoulusta esittelee tilastoa tällä viikolla ilmestyvässä Osuustoiminta-lehdessä.
Kalmin mukaan osuustoiminta on Suomessa muuta maailmaa vahvempaa myös silloin, kun listalle päässeiden osuustoiminnallisten yritysten lukumäärä suhteutetaan kunkin maan väestömäärään. Suomessa on 1,72 osuuskuntaa miljoonaa asukasta kohden, kun toiseksi sijoittuvalla Uudella-Seelannilla niitä on 1,48 ja kolmanneksi kivunneella Norjalla 1,3.
ICA:n listalle on yltänyt eniten eli 62 kappaletta amerikkalaisia osuuskuntia. Toiseksi eniten listalla vilisee ranskalaisia ja kolmanneksi saksalaisia osuuskuntia.
Suomen maine vahvana osuustoimintamaana ei ole tuulesta temmattua. Osuustoiminnalla on Suomessa yli sadan vuoden taakse yltävät juuret, muistuttaa kauppatieteiden tohtori Samuli Skurnik.
Muun muassa venäläisvallan vastustamisesta voimansa saanut osuustoiminnan aate lähti leviämään nopeasti ympäri Suomen ja vankistui vankistumistaan. Parisenkymmentä vuotta sitten se kuitenkin näytti tulleen lähes tiensä päähän. "Kukaan ei tuntunut enää uskovan siihen", suomalaisen talousmallin murroksesta viime vuonna väitellyt Skurnik kertaa.
Mutta ei mennyt monta vuotta, kun osuustoiminnallisuus alkoi vaikuttaa jälleen mielekkäältä. Laman jäljiltä virisi lukuisia pieniä uusosuuskuntia, joiden tärkein tehtävä oli tarjota mielekästä tekemistä muuta työtä vaille jääneille. Pian myös osuuskaupat alkoivat houkuttaa entistä useampia suomalaisia asiakkaikseen ja jäsenikseen.
Skurnikin mielestä osuustoiminnan uudelleen tulemisella on vahva kytkös globalisaatioon. "Osuustoimintarakenne tarjoaa luontevan vaihtoehdon kansallisen kotipesän turvaamiselle", hän arvioi.
Esimerkiksi kun tanskalainen jättipankki Danske Bank kertoi viime kuussa ostavansa Sampo Pankin, saattoi OP-ryhmä Skurnikin mielestä röyhistellä täysin uskottavasti olevansa varteenotettava kotimainen vaihtoehto.
"Vientiteollisuutemme on pitkälti kansainvälisessä omistuksessa ja toimii globaaleilla ehdoilla. Osuustoiminnan strategiana taas on toimia paikallisesti kotimarkkinoilla, ja osuustoiminta on myös omistuksellisesti kotimaahan sidottua."
Samuli Skurnikin mielestä osuustoiminnalla on yhä mainiot mahdollisuudet menestyä Suomessa. "Tai tietysti se riippuu yrityksistä ja yritysjohdosta, miten hyvin nämä pystyvät käyttämään tilanteen hyväkseen omassa liiketoiminnassaan. Keskeistä on myös omistajaohjaus ja erityisesti se, miten yrityksessä voidaan varmistaa taloudellisen toiminnan tehokkuus."
Uus- ja pienosuuskunnille alkaa Skurnikin mielestä olla tilausta etenkin sitten, kun yhteiskunnallisia palveluita aletaan järjestää nykyistä enemmän yrittäjävetoisesti.