Osuustoiminnallinen OP-ryhmä on harjoitellut sairaanhoitobisnestä Helsingissä viime vuoden alusta lähtien. Liiketoiminta on osoittautunut ilmeisen kannattavaksi, sillä sitä on päätetty laajentaa ensin Ouluun ja Tampereelle ja myöhemmin Kuopioon ja Turkuun.
Pohjolan nimeä kantava sairaalaverkosto hamuaa osansa sairaanhoidon miljoonista. Uusi aluevaltaus sopii yksiin OP-ryhmän harjoittamaan vakuutustoiminnan kanssa. Sairaalaverkoston kautta voidaan paremmin vaikuttaa potilaan nopeampaan paluuseen työelämään. Lisätuloa saadaan, kun korvausajat lyhenevät ja kun hoitokin tehdään omassa sairaalassa.
Osuuspankki on toistasataa vuotta pitkän historiansa aikana muuttanut muotoaan melkoisesti. Perinteinen pankki- ja varallisuuden hoito on saanut rinnalleen vakuutustoiminnan ja nyt myös sairaanhoidon.
Pohjola-sairaala tunkeutuu kovasti kilpaillulle alueelle. Suomessa on kolmisenkymmentä yksityissairaalaa, jotka ovat valuneet yksi toisensa jälkeen ulkomaalaisomistukseen. Yksityinen sairaanhoito kattaa noin kymmenen prosenttia sairaalapalveluista.
Varsinkin näin taloudellisen taantuman aikana sairaanhoitobisneksessä tapahtuu uusjakoa. OP-ryhmän mukaantulo markkinoille herättää levottomuutta muissa yrityksissä, sillä kaikki olemassa olevat tilat ja laitteet eivät ole läheskään täydessä käytössä.
OP-ryhmän mahdollisuudet pärjätä lepäävät sen varassa, että oma vakuutusyhtiö ohjaa asiakkaat sairaalaan. Vakuutusyhtiö haluaa vaikuttaa siihen, miten sen asiakkaiden hoito järjestetään.
Helsingissä toimivan sairaalan potilaista valtaosa tulee oman ja jotkut myös toisten vakuutusyhtiöiden lähettäminä. Itse hoidosta maksavia on murto-osa asiakkaista.
Uusi sairaalaverkosto tarjoaa ortopedian lisäksi myös muiden erikoisalojen palveluita. Helsingissä toimii jo hammashoito sekä korva-, nenä- ja kurkkusairauksien hoito. Näiden lisäksi hoitoalueet laajenevat verisuonikirurgiaan ja sisätauteihin.
Tärkeä sija on jatkossa työterveyshuollolla, josta OP-ryhmä aikoo napata ison siivun. Näin hoitoketju saadaan mahdollisimman saumattomaksi ja edulliseksi vakuutusyhtiön näkökulmasta katsottuna.
Nopeasta pääsystä takaisin työelämään toki hyötyvät vakuutusyhtiön lisäksi myös työnantajat ja työntekijät. Tämä tietysti edellyttää, että tutkimukset ja hoidot tehdään hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesti.
OP-ryhmän into rakentaa oma sairaalaverkko kertoo siitä, ettei julkinen terveydenhuolto pysty vastaamaan työelämän vaatimuksiin, mutta etteivät siihen kykene myöskään olemassa olevat yksityiset sairaalat tai terveysasemat.
Toisaalta uuden sairaalaverkoston rakentaminen tällaisena aikana osoittaa OP-ryhmällä olevan tarve hakea ylimääräisille rahoilleen mahdollisimman tuottoisaa sijoituskohdetta.
Nykyisen sekä yksityisen että julkisen terveydenhuollon aukot tarjoavat tilaisuuden tähän.
Pääkirjoitus