Pääkirjoitus

Osuus­kun­ta­kir­jai­li­jat ra­vis­te­le­vat kus­tan­nus­alaa

Joukko nimekkäitä kirjailijoita on jättänyt perinteiset kustantamonsa ja liittynyt osuuskuntaan. Perinteinen kirjankustannusala onkin ollut viime vuodet myllerryksessä.

Joukko nimekkäitä kirjailijoita on jättänyt perinteiset kustantamonsa ja liittynyt osuuskuntaan.

Perinteinen kirjankustannusala onkin ollut viime vuodet myllerryksessä. Pieni ja ketterä osuuskunta Crime Time on onnistunut saamaan listoilleen muun muassa Suomen kärkikaartin dekkaristeja.

Kirjailijat jättävät perinteiset nimekkäät kustannusyhtiöt hyvin yksinkertaisesta syystä.

Osuuskuntapohjaisessa kustantamossa kulurakenne on karsittu ja markkinointia vähennetty, jolloin kirjailijalle itselleen jää huomattavasti isompi tulosiivu myydyistä kirjoista kuin perinteisessä kustantamossa.

Osuuskunnan kirjailijat uskovat kolmin- jopa nelinkertaistavansa kirjoistaan saamansa tulot perinteiseen malliin verrattuna. Crime Time ei ole juuri markkinoinut uutuusteoksiaan.

Menekistä on pitänyt huolen menestyskirjailijoiden oma maine. Lukijat tietävät ja osaavat odottaa kestosuosikeiltaan uusia julkaisuja.

Osuuskuntapohjaisessa järjestelmässä tekijät pääsevät nauttimaan hyvästä tuotosta suoraan itse. Toisaalta he kantavat nyt myös toiminnan riskit. Jos kirja floppaa, myös tuotto jää pieneksi.

Perinteiset kustantamot ovat perustelleet toisenlaista kulurakennetta ja pienempiä kirjailijoiden palkkioita sillä, että menestysteosten ansiosta voidaan kustantaa myös vähemmän myyvää kirjallisuutta.

Perinteiset kustantamot ovatkin kulttuurilaitoksia ja ne ovat tiettyyn rajaan korostaneet kirjankustantamisen sivistyksellistä merkitystä.

Kaikki hyvä laatukirjallisuus ei aina ole sama asia kuin kertalukemiseen jäävä sarjapokkari.

Toivon mukaan osuuskuntapohjainen kustantaminen lisää kustannusalan kilpailua ja koituu myös lukevan ja ostavan yleisön eduksi halvempina hintoina.