Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri ja toiseksi suurin työnantaja. HUSissa toimii yksityissairaalana HYKSin Oy, joka tuottaa yliopistosairaalatasoisia palveluita yksityisesti suomalaisille ja ulkomaalaisille potilaille. Hoitoon voi hakeutua kuka tahansa, erillistä lähetettä ei tarvita.
Potilaita hoitavat HUSin kokeneet ammattilaiset virka-aikansa ulkopuolella. Palvelut tuotetaan HUSin sairaaloissa hyödyntämällä vapaana olevia tiloja ja laitteita. Potilaat hyötyvät yliopistosairaalan erikoisosaamisesta, uusimmista tutkituista hoitomenetelmistä ja edistyksellisestä hoitoteknologiasta.
HYKSin Oy:n omistajat ovat HUS (70%), Orton Invalidisäätiö (10%), Mehiläinen (10%) sekä Eläkevakuutusyhtiö Varma (10%). HYKSin Oy:ssä on osoitettu, että julkisessa erikoissairaalassa voi toimia yksityinen, mittavakin toimija. Osakeyhtiötä koskevat samat lait riippumatta siitä kuka omistaa osakkeet.
Antti Rantakankaan (Kaleva 24.1./Lukijalta) esittämässä Sairaala-Extra-mallissa on täysin samat periaatteet kuin HYKSin Oy:ssä. HYKSin Oy:hyn erona on se, että sairaalan henkilöstön omistamat yhtiöt (lääkäreillä omat ja muulla henkilöstöllä omat yhtiöt) tuottavat yksityisen palvelun virkatyöajan ulkopuolella. Yhtiöt tekevät vuokrasopimuksen sairaalan tilojen ja laitteiden yksityisestä käytöstä.
Koko yksityisestä toiminnasta vastaavat ja riskin kantavat nämä yhtiöt. Julkiselle sairaalalle muodostuu hieman vuokratuloa. Henkilöstö oppii kustannustehokkuutta. Verot jäävät Suomeen.
OYS-erva-osuuskunnassa ja HYKSin Oy:ssä lääkärit toimivat työsuhteisina. Erikoislääkäreiden halukkuutta lisätyön tekemiseen heikentänee se, että lisätyöstä menee vajaat 60 % veroa. Työ on vaativaa ja vastuullista ja jos lisäksi pitää matkustaa satoja kilometrejä toiseen sairaalaan, se voi heikentää entisestään halukkuutta työsuhteisena toimimiseen. Oman yhtiön lukuun toimittaessa verokohtelu on ratkaisevasti keveämpää.
Sairaala-Extra pähkinänkuoressa.
1. Sairaala-Extra nostaa julkisten sairaaloiden käyttöastetta 5–10 prosenttia nykytasosta. Malli toimii vuokratiloissa ja vuokralaitteilla, joten sairaala saa vuokratuloa. Julkisen sektorin rahoitusta järjestely ei tarvitse. Julkisen esh:n käyttöasteen nousu kilpaillaan nykyisiltä konserneilta Sairaala-Extra-mallilla. Maksajina toimivat vakuutusyhtiöt, itse maksavat asiakkaat, työterveyshuolto, maakunta ja niin edelleen.
2. Sopii kaikkiin sairaaloihin.
3. Perusterveydenhuolto (pth) nousee ”isännän” rooliin. Pth:ssa asiakas tunnetaan ja siksi sen on oltava reaaliaikaisesti tietoinen mitä erikoissairaanhoidossa kunkin asiakkaan kohdalla tapahtuu. Nyt se ei sitä ole. Pth ei välttämättä tarvitse lisäresursseja julkisiin sote-keskuksiin. Asiakassetelillä voidaan hyödyntää yksityissektorin olemassa olevaa pth-verkostoa (työterveysverkostoa).
Suomessa Terveystalolla ja Mehiläisellä on yhteensä 272 toimipistettä ja henkilöstöä yli 15 000 th-ammattilaista, joilla on suomalainen th-koulutus.
4. Julkisten sairaaloiden ja pth:n ammattilaisten mielenkiinto julkisiin virkoihin paranee ja aiheuttaa ”paluumuuttoa” yksityiseltä sektorilta. Suppean erikoisalan lääkäriä voi pitää koulutuksen kautta yhteiskunnan tekemäksi merkittäväksi investoinniksi, jonka vuoksi hänet kannattaa pyrkiä saamaan paluumuuttajaksi julkiseen terveydenhuoltoon.
5. PPSHP:n johtaja Ilkka Luoma on luvannut kehittää Oulaskankaan sairaalaa. Konkretiaa lupaukseen toisi Rantakankaan esittämä kokeilu Oulaisten kampuksella. Siinä rakennettaisiin yksi kokonaisuus, jossa OAS leikkaa, Taukokangas kuntouttaa ja ammattikorkea olisi keskeisesti mukana kehityksessä.
6. Voidaan käynnistää nopealla aikataululla.
7. Maakunta, kuntayhtymä tai muu sellainen hallitsee suvereenisti koko palvelua.
Timo Punkeri
yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Oulainen
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.