Satavuotissyntymäpäiviään maanantaina juhlineet S-ryhmän osuuskaupat tarjosivat asiakkailleen kautta maan juhlakahvit. "Että tämmöset nilikkakupilliset", tuumasivat Limingan S-marketissa kahvia siemailleet Esko Keränen, Pentti Pönni ja Vilho Mattila.
Osuuskauppa-aatetta vakaasti vuosikymmeniä kannattaneet miehet ovat tottuneet, että kun oman pitäjän puoti juhlii, on pöydässä vähintään nisua ellei täytekakkuakin, kuten nyt viimeksi viime vuonna Limingan Osuuskaupan täyttäessä pyöreät sata.
Tällä kertaa ohjeet tarjoamisesta tulivat kuitenkin Helsingistä, ja niiden mukaan juhlakahvit katettiin, kertoi Limingan S-marketin päällikkö Sirkka Puusaari.
Ei silti, etteikö suuta makeaksi olisi maanantaina saanut. Juhlakonvehdit maistuivat mainiosti muun muassa Salla Suomelalle, 8, ja Silja Kotkarannalle, 9.
Limingassa otettiin oikeutettu varaslähtö juhlavuoteen viime vuonna, sillä Suomen ainoa alkuperäisellä nimellään edelleen toimiva osuuskauppa perustettiin 7.4.1903.
Nykyään Limingan Osuuskauppaan kuuluu S-marketin lisäksi kaksi Sale-myymälää, ravintola, Shell sekä ABC-liikennemyymälä. "Ja uskolliset jäsenet", Puusaari paljastaa satavuotiaan salaisuuden.
Ostoyhtymästä sysäys
Suomessa osuuskauppoja oli olemassa jo ennen Limingan paikallisosuuskauppaa. Osuustoiminta alkoi viritä Suomessa 1800-luvun lopussa. Ensimmäisenä varsinaisena osuuskauppana pidetään Ilmajoen Nopankylän Osuuskauppaa, joka perustettiin ostoyhtymänä maaliskuussa 1898.
Vuonna 1901 säädetyn osuustoimintalain jälkeen toimintansa aloittaneista osuuskaupoista on iäkkäin samana vuonna perustettu Vähäväkisten Osuusliike, joka nykyisellään tunnetaan paremmin Turun Osuuskauppana.
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan perustamiskirja allekirjoitettiin Suomen osuuskauppojen toisessa edustajakokouksessa Tampereella 22. 3.1904. SOK:n perustamisvuonna osuuskauppoja oli 147 ja niissä jäseniä yli 22 000. Enimmillään eli vuonna 1919 osuuskauppoja oli 503 ja jäseniä niillä oli yli 170 000. Vuoden 1920 jälkeen osuuskauppojen määrä alkoi laskea, kun pieniä kyläpuoteja alettiin yhdistää isommiksi pitäjämyymälöiksi.
Tätä nykyä S-ryhmällä on alueosuuskauppoja 22 ja jäseniä noin 1,3 miljoonaa.
Bonusten perässä
Osuuskauppa-aate sykähdyttää edelleen, vakuuttaa SOK:n satavuotishistorian kirjoittanut valtiotieteen tohtori Timo Herranen.
Herrasen mukaan aatteen paloa pitää yhtäältä yllä se, että osuustoiminnassa ratkaisut syntyvät näinä globalisaation aikoinakin vielä visusti "omissa käsissä" ja yleensä paikallisen asiantuntemuksen varassa. Toisaalta kyse on hänen mukaansa järjestelmän jäsenilleen tuomista taloudellisista hyödyistä, tavaroiden ja palveluiden ostoista kertyneistä bonuksista.
"Eli mukana on yhä samaa asiaa kuin alkuvaiheessakin."
Herrasen mukaan osuuskauppojen keskusliikkeelle oli sata vuotta sitten suorastaan sosiaalinen tilaus.
Osuuskaupan jäsenyys ylipäätään oli hänen mukaansa yksi harvoista keinoista parantaa omaa tai perheen taloudellista asemaa, sillä osuustoiminnan avulla varatonkin väestö saattoi hankkia itselleen jauhoja, sokeria, voita, kauraryynejä ynnä muita elintarvikkeita ja tavaroita.
Osuuskauppaliike jakautui kahtia vuonna 1917, kun työväenliikettä lähellä olevat osuuskunnat irtautuivat SOK:sta ja perustivat Kulutusosuuskuntien Keskusliiton eli OTK:n. Päinvastaista historiaa - tai paluuta juurille - tehtiin juhlavuoden aluksi, kun Helsingin Osuuskaupan HOK:n ja Osuuskunta Elannon fuusio toteutui.
HOK:n juuret ovat keskustalais-pellervolaisessa osuustoiminnassa, kun taas Elannon kytkennät löytyvät vasemmistosta.
Historioitsija Herranen makustelee mahdollisuutta, josko Tradeka ja S-ryhmä voisivat nekin lyödä hynttyynsä yhteen.
"En halua ennustaa, mutta mielestäni on aika todennäköinen vaihtoehto, että näin tulee käymään. Ehkei kuitenkaan ihan lähitulevaisuudessa, sillä osuustoimintaliikkeessä hyviltäkin näyttävät ratkaisut saatavat viedä pitkän aikaa."