Pääkirjoitus

Os­to­voi­ma kasvaa, eri­ar­voi­suus myös

Jos työpaikka on turvattu ja palkan tulo vakaata, silloin menee suomalaisella työntekijällä rahallisesti tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin.

Jos työpaikka on turvattu ja palkan tulo vakaata, silloin menee suomalaisella työntekijällä rahallisesti tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin. Veromaksajien keskusliiton tuoreiden laskelmien mukaan palkansaajien ostovoima kasvaa tänä vuonna 4,6 prosenttia, kun viime vuonna jäätiin puoleentoista prosenttiin.

Tämä on tulosta matalasta inflaatiosta, veronkevennyksistä ja palkankorotuksista. Tilanne koskee suurinta osaa työssäkäyvistä suomalaisista.

Se toinen osa joutuukin sitten elämään todellisuudessa, jota sävyttävät lomautukset, irtisanomiset ja uuden työpaikan saamisen vaikeus.

Palkansaajien ostovoiman kasvaminen on sinällään hyvä uutinen. Se antaa mahdollisuuksia kotimaisen kysynnän kasvuun, kun vienti jumittaa. Esimerkiksi yhdistettynä uudistettuun verotuksen kotitalousvähennykseen saattaa nyt aueta paljon työmaita kotien remonttiurakoiden tekijöille.

Mutta asetelma johtaa väistämättä myös eriarvoisuuden kasvamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Jotkut tulevat pian toimeen entistäkin paremmin, jotkut entistä huonommin.

Vaara on tarpeen tunnistaa, sillä Suomella ei ole varaa siihen, että maata rakennetaan vain hyvinvoivan enemmistön ehdoilla toimivaksi. 1990-luvun alun laman jäljiltä Suomeen syntyi suuri pitkäaikaistyöttömien ja sen myötä syrjäytyneiden ryhmä. Ne jäljet näkyvät yhä vahvoina, sillä syrjäytymiskierteestä on ollut vaikea ponnistella pois.

Nyt oleellista on välttää tämän kehityksen toistuminen. Helppoa se ei ole, sillä vakinaisen työpaikan saaminen alkaa näyttää vaikeammalta kuin sen menettäminen. Lisäksi Suomessa on melkoinen määrä pätkätyöläisiä ja määräaikaisia, jotka viime vuosina ovat varsin hyvin voineet olettaa työllistyvänsä jatkossa. Nyt sekin tilanne on perusteellisesti muuttumassa.

Talouden suunnan voi olettaa aikanaan taas kääntyvän, mutta siihen mennessä moni suomalainen on päätynyt toimeentulovaikeuksiin. Vaarana on kahden kastin yhteiskunta sen mukaan, onko työsuhde pysyvä vai ei.

Palkansaajien ostovoiman kasvu ei sekään välttämättä suuntaudu kotimaiseen kulutukseen toivotulla tavalla. Yhtä hyvin näitä rahoja voi päätyä suoraan säästöön. Nykyinen ilmapiiri nimittäin ruokkii epävarmuutta tulevasta ja moni voi alitajunnassaan pohtia oman työpaikkansa pysyvyyttä, vaikka siihen ei mitään syytä olisi näköpiirissä. Myös puheet palkanalennuksista toimivat säikyttäjänä.