Ministerin ja yrittäjän kiistalla Vihdin Ideaparkista on valtakunnallista merkitystä. Autoilun varassa olevien kauppamammuttien jatkuvan leviämisen kyseenalaistaminen on perusteltua.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori ja yrittäjä Toivo Sukari ovat ottaneet poikkeuksellisen vahvasti yhteen siitä, voidaanko Vihtiin rakentaa valtava kauppakeskus. Vastaava Ideapark on olemassa jo Lempäälässä, Pieksämäelle suunnitellaan sellaista, ja Oulunkin seutu on ollut esillä. Erilaisia kauppakeskuksia nousee muutenkin pitkin Suomea kuin sieniä sateella, kiitos pitkän talouskasvun.
Vihdin kaltaista kiistaa ei ole kuitenkaan syntynyt vielä missään, ja ministerinä kohtuullisen näkymättömänä pysyneen Vapaavuoren tiukka asenne on huomionarvoinen. Hänen kielteinen kantansa liittyy pitkälti ilmastosyihin, mikä on tällaisessa tilanteessa uutta.
Tosin kysymys on myös juridiikasta eli siitä, että Sukarin suunnitelma on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet puolestaan ohjaavat sijoittamaan palveluja ja kaupan suuryksikköjä niin, että ne tukevat yhdyskuntarakennetta. Mutta myös tässä taustalla on tarve vähentää liikennettä.
Ilmastopoliittistentavoitteiden joukkoon on järjestään kirjattu yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Kuntien käytännön teot ovat tässä antaneet odottaa itseään, tai enemmänkin ne ovat toimineet toiseen suuntaan. Nytkin Vihti on ilman muuta halukas saamaan alueelleen kasapäin uusia työpaikkoja. Kuntaa ei kiinnosta hankkeen kokonaisvaikutus, jolloin sen seuraaminen jää muiden tehtäväksi. Tässä tapauksessa poikkeuksellisesti ministeri on ottanut tällaisen roolin.
Asian näkyvyyteen vaikuttaa, että kysymys on pääkaupungin lähialueesta. Muualla maakuntakaavan vaikutus ei hevin nouse valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Mutta tästä huolimatta Vihdin tapausta on tarpeen tarkkaan seurata myös Pohjois-Suomessa.
Pohjoisen kasvukeskus eli Oulun seutu on hyvin heikosti kunnostautunut yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä. Uusia kauppakeskuksia on tikutettu pitkin moottoritien vartta, ja lisää on tulossa yhä kiihtyvään tahtiin. Kempele suunnittelee monta kertaa Zeppeliniä suurempaa Zatelliittia, vaikka seudullisessa yleiskaavassa ei ole merkintää moisesta. Oulun pohjoispuolelle Ritaharjuun on soviteltu kauppakeskuksia Ideaparkista alkaen.
Tällaiset keskukset eivät ole joko mitenkään tai ovat hyvin huonosti joukkoliikenteellä tavoitettavissa semminkin kun koko joukkoliikenne on Oulun seudulla kehnompaa kuin pitäisi. Yksinkertainen totuus on, että näin ei voi jatkaa loputtomiin. Ilmastosyyt eivät ole korulauseita, vaan yhä enemmän todellisuutta. Kaavoituksen tehtäväksi muuttuu ohjata toimintoja niin, että autoilun tarve ei väkisin koko ajan lisäänny, vaan jopa vähenee.
Ei nykyinen suuntaus mikään luonnonlaki ole, vaan sekin on valintojen tulosta. Nyt edessä on toisenlaisia valintoja.
Tämä osaltaan korostaa kuntien rajat ylittävän yhteisen näkemyksen tarvetta. Seudullisen yleiskaavan vastainen toiminta on siitä huono esimerkki.
Oulun seudulla asia palautuu myös ajankohtaiseen keskusteluun Kallioparkista ja keskustan kehittämisestä. Oulun keskusta on seudulla ainoa paikka, jonne paikallisbusseilla pääsee kohtuullisesti eri puolilta. Siksi sen pitäminen palveluiltaan monipuolisena ja elävänä on tärkeää. Kallioparkin rakentamatta jääminen todennäköisesti vain lisäisi yksityisautoilua, jos keskustan kaupallisiin investointeihin aiotut eurot leviäisivätkin pitkin moottoritien varsia.