Väestön ikääntyminen tuo palvelusetelit kotipalveluihin ja terveydenhuoltoon. Se lisää asiakkaiden valinnanvapautta.
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka mahdollistaa ensi vuonna kotipalveluiden ohella myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kunnissa ostoseteleiden avulla. Vielä kesällä sosiaali- ja terveysministeriössä mietittiin, pitäisikö terveyspalvelut jättää kokonaan palvelusetelijärjestelmän ulkopuolelle vai saisiko yrittäjä tarjota niitä asiakkaille muun kotipalvelun yhteydessä.
Palvelusetelit merkitsevät melkoista muutosta nykykäytäntöön verrattuna. Nythän kunta määrää, mistä palvelut ostetaan, jos se ei niitä itse tuota. Jatkossa palvelun tarvitsijalla on aito mahdollisuus valita, hankkiako kotipalvelut, kuten ateriat ja kuljetukset, pukeutumisavun tai muun henkilökohtaisen avun, yrittäjältä vai kunnalta. Tärkeintä ei ole enää, kuka palvelut tuottaa, vaan se, että ne ovat laadukkaita. Kunta valvoo laatua hyväksymällä listan yksityisistä palvelutuottajista.
Kunta myöntää palvelusetelit asiakkaalle sosiaalisin perustein samaan tapaan kuin entiset maksusitoumukset. Kunnan ei myöskään ole pakko turvautua palveluseteleihin, vaan se voi halutessaan tuottaa kaikki palvelut itse. Asiakkaan omavastuu ei saa nousta korkeammaksi kuin mitä kunnallisen, vastaavan palvelun omavastuu on.
Esityksen mukaan yhden palvelusetelin arvo määräytyisi asiakkaan tulojen perusteella. Eniten seteleistä hyötyisivät ne, jotka tarvitsevat kotiapua vain tilapäisesti tai vain muutamia tunteja viikossa. Jos avun tarve on jatkuvaa, kuten se monilla vanhuksilla on, asiakkaan kannattaa käyttää jatkossakin kunnan palveluja.
Kotipalvelun ohella jatkossa on mahdollisuus ostaa myös kotisairaanhoitoa ja muita yksityisiä terveyspalveluja, kunhan yrityksellä on palkkalistoillaan ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa. Terveyspalveluista asiakkaan ei tarvitse maksaa yhtään sen enempää kuin mitä hän maksaisi kunnallisesta terveyspalvelusta.
Hallituksen esitys ei ole saanut aivan kiistatonta tukea, vaan etenkin vasemmistoliitto on arvostellut sitä. Tämä oikeastaan oli odotettavissa, onhan puolue kaikissa yhteyksissä korostanut pelkästään julkisten palvelujen merkitystä.
Yksityisiä palveluja on vastustettu ideologisista syistä. Se ei ole järkevää. Toisaalta toiseenkaan ääripäähän ei pidä syöksyä eli tuottaa kaikkia palveluja yksityisesti. Itsetarkoitus ei ole se, kuka palvelut tuottaa, vaan se, että ne järjestetään mahdollisimman hyvin. Tulevaisuuden vanhuksilla on kohtuulliset eläkkeet, joten he kykenevät ostamaan itselleen myös yksityisiä palveluja, kun kunta tukee heitä palveluseteleiden avulla.
Jatkossa ostopalvelusetelit voivat laajentua muihinkin kunnallisiin palveluihin. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on arvioinut, että kuntapalveluiden osto yksityisiltä lisääntyy merkittävästi lähitulevaisuudessa. Tämä on väistämätöntä, kun palveluiden tarve kasvaa väestön ikääntymisen takia, eikä kunnilla ole varaa vastata kaikesta itse. Yksityisten palveluiden osuus kasvaa myös siksi, että kuntien työntekijöistä noin kolmannes jää lähivuosina eläkkeelle.
Yksityiset palvelut koituvat kunnan, kuntalaisten ja yritystenkin eduksi, jos niiden tuotanto hoidetaan hyvin. Tässä Kuntaliitto voi olla hyödyksi neuvomalla kuntia, miten ne voivat järjestää palvelumarkkinat mahdollisimman toimiviksi.