Ulkomaalaisten lomamökkien ja -tonttien ostajien tulva oli yksi EU-vastustajien järeimmistä pelottelukeinoista. Suomalaisten varoiteltiin jäävän liki osattomiksi, kun äveriäät keskieurooppalaiset ryntäävät valtaamaan rantamme rahatukkujensa voimin. Hintatason uskoteltiin kohahtavan suomalaisten ulottumattomiin. Ostoryntäys jäi pelotteluksi.
Suomalaiset hinnat ovat niin kovat ja käyttömukavuus ilmastossamme kaukaa tuleville niin vähäinen, että kauppoja on tähän suuntaan tehty vähän. Vapaa-ajan asuntoja ulkomaalaiset ostivat Suomesta vuosina 1993-1998 alle tuhat. Kaikki kiinteistökaupat mukaan lukien ulkomaalaiset olivat tuona ajanjaksona mukana 1 743 kiinteistökaupassa. Paljon useammat suomalaiset ovat havainneet, että lomapaikan voi hankkia eteläisemmistä maista.
Hintataso on Suomessa voinut paikoin nousta, mutta suomalaisten ansiosta. Parhaiten käyvät kaupaksi pitkälle varustellut, hyvän rannan äärellä tai laskettelukeskusten liepeillä olevat loma-asunnot. Mökeistä ja tonteista voidaan pyytää paljonkin, mutta useimmiten toteutuvat kauppahinnat ovat maltillisia. Joitakin myyjiä voi ulkomaalaisten vähäinen kiinnostus jopa harmittaa.
Useimmiten Suomeen mökkilomaille tulevat tyytyvät vuokraamaan mökin. Siitä ei pitäisi olla pahaa sanottavana. Ei kyllä siitäkään, että muutamat Suomen luontoon ja maisemiin ihastuneet vierasmaalaiset ostavat täältä vapaa-ajan asunnon. Siinä sivussa he käyttävät Suomessa rahaa muuhunkin. Se työllistää. Vastapainoksi tuhannet suomalaiset työllistävät lomamatkoillaan etelä- ja keskieurooppalaisia. Monet käyvät eksoottisemmissakin paikoissa.
Venäläisiä suomalaiset kiinteistöt kiinnostavat enemmän kuin EU-kansalaisia. Ilmiö tunnetaan niin Kaakkois-Suomessa kuin muutamissa Pohjois-Suomenkin keskuksissa. Siinäkään ei ole harmittelemista niin pitkään kun ostoksilla ja lomailemassa viihtyvät itänaapurit haluavat itselleen tukikohdan. Huolestuttavaa on, että varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muutamissa muissa kaupungeissa järjestäytynyt itärikollisuus hankkii "toimipisteitä". Siitä ei kuitenkaan voi syyttää EU:ta.
Ulkomaalaisten kiinteistöhankintoja tilastoitiin ja valvottiin tiukasti 1993-2000. Siirtymäkausi on ohi. Viime vuodet kauppaa on tehty rajoituksetta. Siitä ei ole seurannut mullistusta. Ympäristöministeriössä uskotaankin rauhalliseen kehitykseen. Varsinkin rantarakentamista valvotaan ja ohjaillaan lain määräyksin tiukasti. Kaikkien on hyvä tietää se. Tieto auttaa karkottamaan turhia pelkoja.
paakirjoitus@kaleva.fi