Tuotteen maine ja merkki eivät ole lainkaan kaikki, vaan kuluttaja tekee ostopäätöksensä yhä useammin päätteen ääressä, perehtymällä ensin internetin tietoihin. AC Nielsenin kansainvälisen tutkimuksen mukaan verkkokauppa vaikuttaakin vähitellen myös katukuvaan.
Tutkimuksessa haastateltiin lähes 23 000 nettikäyttäjää 41 maassa. Siinä kartoitettiin sitä, minkä perusteella kuluttajat tekevät hankintapäätöksensä. Useimmiten vastaukseksi saatiin internet.
Jopa runsas puolet vastaajista turvautuu verkkohakuun lomamatkoja ostettaessa. Runsaat 40 prosenttia taas päättää netin avustuksella sen, minkä mp3-soittimen tai matkapuhelimen hankkii.
Joka toisella auton ostoa suunnittelevalla sen sijaan painaa tuotteen brändi tai maine eniten. Toiseksi todennäköiseksi perusteluksi brändi ja maine nousevat myös silloin, kun ostoskohteena ovat vaikkapa matkapuhelimet tai kellot.
Myös esimerkiksi pankin valintaan vaikuttavat aiemmat kokemukset yhdessä brändin kanssa.
Ihan vanhanaikaisesti ikkunaostoksille lähdetään erityisesti silloin, kun kohteena ovat muoti tai kultasepän tuotteet, kuten kellot ja korut. Muodin katselemisesta ja shoppailusta nauttivat varsinkin eurooppalaiset. Vaikka verkko olisikin käytössä, vastaajista 56 prosenttia harrastaa edelleen perinteisiä kauppakierroksia.
Lomamatkojen osalta jäi ikkunaostoksien tekeminen kansainvälisesti kuitenkin vasta seitsemännelle sijalle.
Tulevaisuudessa ostoskaduilla siis tuskin enää tavataan matkatoimistoja tai matkapuhelinliikkeitä ja pankkeja, vaan ennen kaikkea muotiliikkeitä sekä tuotteita, joita ihmiset haluavat edelleen välttämättä itse hypistellä ja kokeilla ennen ostopäätöstä.
Globaali tutkimus paljasti myös ilmeisiä mannerkohtaisia eroja. Eurooppalaiset, joilla onkin yleisesti verkkoyhteys käytössä, surffaavat erityisen mieluusti netissä, kun taas pohjoisamerikkalaiset luottavat valinnoissaan ennemmin kokemuksiinsa.
Aasian puoleisella Tyynellämerellä sen sijaan merkit vaikuttavat päätöksiin nettiä enemmän. Näin esimerkiksi autoa, matkapuhelinta ja pankkipalveluita ostettaessa. Ylipäänsä näyttävät brändit, joilla nouseva keskiluokka voi alleviivata statustaan, suuntaa ostoksille erityisesti kehittyvissä maissa.
Thaimaalaiset ovat tutkimuksen mukaan kaikkein eniten huolissaan siitä, että globalisaatio uhkaa alueellisia erikoispiirteitä. Mutta myös valtaosa suomalaisista vastaajista pelkää alueellisten erojen ja kulttuurien katoamista maapalloistumisen keskellä. Kaikenkaikkiaan peräti kahdeksan kymmenestä maasta, jotka ilmentävät erityispiirteistään huolestuneiden kärkeä, edustaa Eurooppaa.
Tutkimus osoitti myös, että esimerkiksi nettikäyttäjien omilla kirjoituksilla eli blogeilla on vielä pitkä matka siihen, että niiden avulla vaikutettaisiin maailman kuluttajien ostopäätöksiin.