Ikean suurmyymälän tulo Haaparantaan on hyvä uutinen koko Pohjoiskalotille. Aivan erityisesti se auttaa Perämeren kaaren talousalueen kehittymistä.
Ikean huonekaluliikkeet ovat valtavia kokonaisuuksia, jotka imevät asiakkaita pitkienkin matkojen takaa. Sellaista on jo pitkään toivottu pohjoiseen, eikä ottajista ole ollut pulaa. Oulussa eläteltiin toiveita, että Ikea olisi ollut kiinnostunut Kaakkurinkulman isosta kauppapaikasta. Se ei kuitenkaan ollut hakijoiden joukossa, eikä toiveille Ouluun tulosta ollut todellista pohjaa.
Ruotsalainen huonekalujätti oli jo suunnannut katseensa oman maansa pohjoisosiin. Kysymys oli lähinnä siitä, mikä norrlantilainen kaupunki vetää pisimmän korren. Luulaja tarjosi jo tonttiakin, mutta voittajaksi selviytyi Haaparanta. Eikä pelkästään se: uuden kaupan nimeksi tulee Ikea Haaparanta-Tornio.
Päätös on pettymys hävinneille Ruotsin kaupungeille, ehkä vähän Oulullekin, mutta pohjoisen kokonaisuuden kannalta ratkaisu on paras mahdollinen. Suomen ja Ruotsin rajalle syntyy magneetti, jonka odotetaan vetävän asiakkaita näiden maiden ohella Norjasta ja Venäjältä.
Suurena kauppaketjuna Ikea pystyy antamaan suuren sykäyksen Perämeren kaaren, tai laajemmin koko Pohjoiskalotin tai Barentsin alueen taloudelliselle kanssakäymiselle. Jos ihmiset ovat liikkeessä, myös talous on liikkeessä. Ikean tulo juuri Haaparantaan on vahva linjaus siitä, että pohjoinen nähdään vihdoinkin rajat ylittävänä, yhtenäisenä talousalueena.
Ikean perustaja Ingvar Kamprad on listattu maailman kymmenen rikkaimman henkilön joukkoon. Hänet tarvittiin haistamaan, että myös pohjoisesta voi löytyä isoja mahdollisuuksia.
Yksikään Suomen tai Ruotsin valtioiden aluepoliittinen päätös ei voisi tuoda vastaavaa uutta vireyttä Haaparannan-Tornion kaksoiskaupungin hyväksi. Kunnianhimoista suunnitelmaa yhteisestä valtiorajan ylittävästä keskustasta ollaan jo toteuttamassa, mutta nyt tämä aikomus saa kosolti uutta potkua.
Ikean tulo tietää suoraan sataa työpaikkaa. Kaksikielisessä tavaratalossa tarvitaan suomea ja ruotsia. Lisäksi on selvää, että välillisiä työpaikkoja syntyy paljon lisää. Tornion ja Haaparannan palveluvalikoima on niukanlainen. Erikoisliikkeille ja etenkin uusille majoitustiloille voi odottaa olevan tarvetta. Jos asiakkaita tulee Tromssaa ja Murmanskia myöten, sieltä ei päivän reissuilla piipahdeta. Lapin kautta Norjaan ja Venäjälle johtavien pääteiden varrella voidaan myös viritellä suunnitelmia ostosmatkailijoiden pysäyttämiseksi.
Pohjois-Suomen kannalta on erinomainen asia, jos Tornion-Haaparannan alue on kääntymässä selvään nousuun. Perämeren kaari Oulun seudulta Luulajaan on periaatteessa vahva talousalue, mutta visiot eivät juuri ole edenneet paperilta. On puuttunut luontevaa kanssakäymistä ja myös vetovoimaa.
Nyt on vain toivottava, että alueen kunnat sekä maakunnalliset ja valtioiden viranomaiset ovat tilanteen tasalla: syntyvää tilaisuutta ei missään nimessä saa hukata reviiritaisteluihin tai ylijäykkään rajabyrokratiaan.
Kemin ei kannata olla hapan Tornion ilosta, eikä Oulun nyrpistellä nokkaansa, vaikka ostoseuroja alkaa valua Haaparannan suuntaan. Muualta tuleville voi hyvin rakentaa matkailutuotetta, johon yhdistetään ostoksia Ikeassa ja kaupunkilomaa ja yöpymistä Oulussa.
Ikean asettuminen Torniojoen varteen on yksi pohjoisen parhaista talousuutisista pitkään aikaan. Lapin talous on jo jonkin aikaa näyttänyt nousun merkkejä, ja tämä vain vahvistaa sitä. Kemin-Tornion seudun vahva perusteollisuus saa rinnalleen kauppaa ja palveluita.