Euroopan unionin laajentumisesta on nyt kulunut puolitoista vuotta. Ajanjakso on liian lyhyt minkäänlaisten vaikutusarvioiden tekemiselle. Eniten jäsenyys on näkynyt Brysselin kokoushuoneissa, joissa on jouduttu tekemään tilaa kymmenelle uudelle delegaatiolle.
Koska maat olivat tehneet kotiläksynsä hyvin, jäsenyyden voimaantulo ei merkinnyt minkäänlaista epäjatkuvuutta maiden taloudellisessa kehityksessä.
Suomalaisia kiinnostaa eniten EU:n laajeneminen Suomenlahden eteläpuolelle, Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Näiden maiden talouskehitys on jo pitkään ollut erittäin dynaamista. Taloudellinen kasvu on vaihdellut viiden ja kymmenen prosentin välillä. Euroopan komissio ennustaa kasvun jatkuvan noin seitsemän prosentin vauhtia tänä ja ensi vuonna.
Kasvulukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että Baltian maiden elintaso on Suomeen ja muihin vanhoihin EU-maihin verrattuna alhainen. Henkeä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote vastaa hieman alle puolta Suomen tasosta. Tässä vertailussa on otettu huomioon se, että hintataso näissä maissa on myös merkittävästi Suomea alempi.
Komission teettämä kyselytutkimus Eurobarometri osoittaa, että liettualaiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä EU-jäsenyyteen. Heistä 70 prosenttia katsoo jäsenyyden hyödyttäneen maata ja vajaa 60 prosenttia pitää jäsenyyttä ylimalkaan hyvänä asiana. Virolaisista puolet ja latvialaisista runsaat puolet katsovat jäsenyyden tuottaneen hyötyä maalleen, mutta yleinen suhtautuminen on liettualaisia kriittisempi. Alle puolet heistä pitää jäsenyyttä hyvänä asiana.
Samanlainen kriittinen suhtautuminen on muuten myös suomalaisilla. Baltian maiden kansalaiset suhtautuvat suomalaisia selvästi myönteisemmin EU:n tulevaan laajentumiseen. Suomalaisia merkittävästi myönteisemmin Baltian maiden kansalaiset arvostavat yhteistä puolustuspolitiikkaa.
Suomalaisten ostosmatkat Baltiaan helpottuvat, mikäli Viron, Latvian ja Liettuan aikomukset päästä mukaan Euroopan talous- ja rahaliittoon toteutuvat parin vuoden sisällä.
Viron ja Liettuan virallinen tavoite on ottaa yhteinen raha tilivaluuttana käyttöön jo ensi vuonna. Latvian aikomus on päästä mukaan hieman myöhemmin. Siirtyminen käteiseen eurorahaan tapahtuu melko pian sen jälkeen, kun EMU-jäsenyys on tullut voimaan.
EMU-aikomuksensa Baltian maat ovat vahvistaneet liittymällä Euroopan valuuttakurssi-mekanismiin. Siihen kuuluminen kahden vuoden ajan on yksi EMU:n pääsyvaatimuksista.
Useimmat muutkin EMU:n pääsyvaatimuksista Baltian maat täyttävät hyvin. Budjettialijäämät ovat viime vuosina olleet pieniä vanhoihin ja myös uusiin jäsenmaihin verrattuna. Viron julkinen talous on ollut ylijäämäinen jo viiden vuoden ajan. Julkinen velka on pieni. Liettuassa velkasuhde on 20 prosenttia, Latviassa 13 prosenttia ja Virossa vain viisi prosenttia.
Alhainen velka selittyy sillä, että Neuvostoliitosta vapauduttuaan näille maille ei jäänyt perittyjä velkoja. Useimpien muiden uusien jäsenmaiden tilanne on paljon vaikeampi.
Pitkät korot ovat Baltian maissa jo asettuneet hyvin lähelle euroalueen maiden valtionvelan korkoja. Tämän kriteerin täyttymisessä ei siten pitäisi olla ongelmia. Virolla tosin on oma ongelmansa siinä, että sieltä ei löydy valtionvelan korkoja, koska maalla ei ole valtionvelkaakaan. Ongelma on miellyttävä ja helposti ratkaistavissa.
Inflaatio on tällä hetkellä Baltian maiden suurin huolenaihe matkalla kohti rahaliittoa. Ongelma on erityisen suuri Latviassa. Myös Virossa hintojen ja palkkojen nousu kiihtyi huolestuttavasti vuonna 2005.
Yksi rahaliiton pääsyvaatimuksista on hintojen nousun pysyminen korkeintaan 1,5:n prosenttiyksikön päässä kolmen inflaatioltaan hitaimman maan keskiarvosta. Nyt Viro ja Latvia ylittävät tämän rajan.
Baltian maissa ja muissakin uusissa jäsenmaissa hintataso on paljon matalampi kuin euro-alueen maissa. Erityisesti palvelujen hintataso on paljon alempi. Aikaa myöten nämä maat ottavat kiinni vauraampien maiden elintasoa. Sitähän niiden nopea kasvu merkitsee.
Vaurastumisen täytyy näkyä palkkojen ja muiden tulojen sekä siten myös palvelujen hintojen nousuna. Siksi euroaluetta nopeampi inflaatio on varsin luonnollista. Syystä voidaankin kysyä, onko rahaliiton inflaatiokriteeri uusille jäsenmaille liian tiukka.
Aivan huolettomasti inflaation kiihtymiseen ei kuitenkaan voi suhtautua. Nopean taloudellisen kasvun takana on voimakkaan luotonannon siivittämä vahva kulutus- ja investointikysyntä. Suhteellisen korkeasta työttömyydestä huolimatta ammattitaitoisesta työvoimasta alkaa olla pulaa.
Hyvien työntekijöiden muutto ulkomaille korkeampien palkkojen perässä vain pahentaa ongelmaa. Näin riski kilpailukyvyn heikentymisestä kasvaa. Se pahentaisi maiden ennestäänkin suurta vaihtotaseen alijäämää ja vähentäisi niiden houkuttelevuutta investointikohteena.
Täällä lahden pohjoispuolella meidän on syytä toivoa, että Baltian maat onnistuvat välttämään pahimmat sudenkuopat ja pitämään taloudellisen kehityksensä vakaana. Silloin ei ole kaukana aika, jolloin voimme käyttää euroja Tallinnassa, Riikassa tai Vilnassa.
Enemmän aikaa menee siihen, kun pääsemme ostamaan euroilla Tukholmassa tai Haapa-rannassa.
Kirjoittaja on Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö.