Yksityisten vapaaehtoisten eläkevakuutusten määrä kurkottaa tänä vuonna uuteen ennätykseen. Ostoeläke on tarjonnut joustovaraa siihen, että nykyisten työntekijöiden eläkeikä häämöttää yhä kauempana tulevaisuudessa. Ostoeläkkeitä kysytään epävarmuuden takia, mutta erityisen epävarma juuri nyt on eläkevakuutuksen oma kohtalo.
Suomessa on voimassa jo noin 400 000 vapaaehtoista eläkevakuutusta, ja tahti kiihtyy. Onhan ostoeläkkeellä muiden sijoitusten joukossa erikoisetunsa, siitä noin puolet on tuloverotuksessa vähennyskelpoista.
"Kiinnostus vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen kasvaa koko ajan", sanoo yhteyspäällikkö Ari Maunu Henki-Sammosta Oulussa.
"Siitä on tullut koko kansan vakuutus", vahvistaa myyntijohtaja Tiina Logren Tapiola-ryhmästä.
Uusi eläkevakuutusennätys on jo luvassa, sillä syyskuuhun mennessä solmittiin noin 50 000 uutta vapaaehtoista eläkevakuutusta, lähes saman verran kuin koko viime vuonna.
"Yleensä sopimuksia tehdään eniten loppuvuodesta, verovuoden päättyessä", Maunu tietää poistojen kiinnostavan, onhan Henki-Sammon käsissä suurin yksittäinen markkinaosuus. Yhtiö hallitsee lähes kolmannesta uusien vapaaehtoisten eläkevakuutusten markkinoista.
Tietous työeläkkeen määräytymisestä on ollut huono, Maunu tietää. "Mutta kun ei kukaan puhunut, ei osattu kysyäkään."
Järkytystä kerrakseen
Kun eläkevakuutus luotiin 80-luvulla, sitä myytiin lähinnä hyvin toimeentuleville. Huomasivatpa jotkut hyväpalkkaiset paikata sillä myös kotivaimojensa eläketurvaa. Tänään on tyypillisin ostoeläkeasiakas noin 40-vuotias nainen.
"Naisten työura on usein katkonainen", muistuttaa tiedottaja Marja Lapatto Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta.
Mutta saattavat muutkin järkyttyä eläkenäkymistään. Tavoite, että työuran päätteeksi saataisiin eläkettä 60 prosenttia viimeisten työvuosien palkasta, toteutuu vain paperilla.
"Todellisuudessa suomalaisen keskiverto työeläketulo jää hitusen alle 50 prosenttiin viimeisten työvuosien palkasta", kertoo eläketurvapäällikkö Markku Hänninen Eläketurvakeskuksesta.
Viime vuonna keskiverto työeläkettä nauttiva suomalainen sai keskimäärin 1 343 euron eläkkeen. Periaatteessa työeläkettä karttuu joka työvuodelta 1,5 prosenttia palkasta. Kaikkien 60 prosentin keräämiseen on tarvittu 40 työvuotta. Harva yltää siihen.
Pitempään töissä
Muutos on jo luvassa Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron työryhmän luoman eläkeuudistusmallin nimissä. Sen tarkoitus on estää se, että lakisääteisten eläkemaksujen kustannukset paisuvat sietämättömiksi, vaikka eläkeläisten osuus väestöstä kasvaakin.
Paketin odotetaan läpäisevän eduskunnan käsittelyn vielä ennen maaliskuun vaaleja. Uudet laskentaperusteet, joilla työikää pyritään hilaamaan nykyisestä faktisesta 59 vuodesta kohti 62. ikävuotta, tulisivat voimaan vuonna 2005.
"Mitä suurimmalla todennäköisyydellä prosentti tulee nousemaan", lupaakin Puro lisää eläkettä: "Tosin se jää riippumaan siitä, jatkavatko ihmiset nykyistä pitempään töissä. Mutta siihen tässä pyritään."
Joustavuuden nimissä
Kun työrupeama uhkaa selvästi venyä, haluaa asiakas varmistaa eläkkeellelähtönsä ajankohdan sekä kohtuullisen eläketurvan.
"Eläkevakuutuksilla haetaan joustavuutta", selitetään kaikista vakuutuslaitoksista. Samalla joustavuus, kuten kuukausimaksun väliinjättäminen ilman sanktioita tarvittaessa, on tarjoajienkin valttina kovassa kilpailussa.
Valtakunnan eläkeasiantuntija Kari Puro ei itse ole vielä turvautunut eläkevakuutukseen.
"Vapaaehtoisten eläkkeiden verohyöty on vähän näennäinen", hän muistuttaa. "Hyötyä tulee siitä, että veroprogressio on eläkkeellä alempi, kun tulot ovat pienemmät."
Itseasiassa Puronkin paperi sisältää valveutuneille eläkesäästäjille uuden houkuttimen. Uuteen eläkejärjestelmään rakennetaan kaikille ikäluokille niin sanottu elinaikakerroin. Sen keinoin aiotaan hillitä kuluja, vaikka eläkeläisten elinikä pitenisikin entisestään.
Työntekijöille kerroin merkitsee raakaa leikkuria. Se kutistaa eläkettä, ellei taas tee työtä entistä pitempään, arviolta 1,5 vuotta kauemmin.
Kerroin otetaan käyttöön vuonna 2009 ja sen vaikutus alkanee vasta 30 vuoden päästä, mikä onkin mitä mainioin aikaväli kunnon eläkesäästäjälle.
Mutta vain teoriassa. Siihen mennessä uudet Arvela-mietinnöt ehtivät vielä sotkea suomalaisen eläkesäästäjän suunnitelmat usean kerran. Visiona on se, että henkilökohtainen eläkevakuutus sidotaan aina uudestaan tiettyyn vähimmäisikään. Säästämme yhä vanhemmiksi.