Helena Kuuluvainen ottaa sakset käteensä ja hymyilee. Tarkoituksena ei ole pelotella toimittajaa, vaan napsaista naapuri Simo Sarkin letti kesäkuntoon. Nyt leikkaus on pelkkää naapuriapua, mutta muutamat Oulun Puolivälinkankaalla sijaitsevan Hiidenkiukaan asumisyhteisön jäsenistä haaveilevat palvelusten vaihtotalouden laajentamisesta kaikkien kiinnostuneiden kaupunkilaisten ulottuville erityisen "paikallisrahan" avulla."Paikallisrahasysteemissä ei käytetä seteleitä ja kolikoita, vaan vaihdot tapahtuvat eräänlaisten shekkien välityksellä. Vaihtopiiri toimii rekisteröimättömän yhdistyksen tavoin, ja paikallisraha on olemassa vain sisäisessä kirjanpidossa", Helena Kuuluvainen selventää.
Letin leikkuusta Simo siis maksaisi shekillä, jolla Helena voisi sitten ostaa vaikkapa lastenhoitoapua joltain kolmannelta.
Hiidenkiukaan pihapiirissä asujat ovat toteuttaneet palveluiden vaihtoa luottamusperiaatteella jo vuosia. Kiitokseksi lasten kaitsennasta on korjattu naapurin aitaa tai autettu tietokoneen asentamisessa.
Asuintalojen keskellä sijaitseva yhteisötalo rakennettiin heti alkuvaiheessa asukkaiden kohtaamispaikaksi. Päiväkotinakin palvelevan talon kätköistä löytyy saunojen lisäksi iso kasa yhteisiä tavaroita, joita jokainen on voinut lainata tarvitessaan.
Kotikonnun hyvistä kokemuksista huolimatta kaupungin laajuisen vaihtopiirin ideanikkarit eivät ole sinisilmäisiä. Konkreettinen vaihdon väline takaa sen, että palvelusta tai hyödykkeestä saa maksun heti, eikä vaihtajan tarvitse luottaa siihen, että toinen maksaa kun jaksaa.
Kuuluvaisella on käytännön kokemusta vaihtopiiristä entiseltä kotipaikkakunnaltaan Turusta.
"Pätkätyöläisille ja uraputken ulkopuolella oleville tällaisesta on apua, se antaa turvaa ja elinkeinoa, kun kaikkea ei tarvitse ostaa oikealla rahalla. Maailmalla on hillittömän isojakin vaihtopiirejä", Helena Kuuluvainen innostuu.
Vuodesta 1993 pihapiirissä asuneen Eija Sivosen mukaan Hiidenkiuas suunniteltiin alun alkaen yhteisöasumisen periaatteilla. Asukkaiden virallisena kyläneuvostona toimivan asunto-osuuskunnan kokouksissa ideoitu myös ruokapiiriä ja käsitöiden vaihtoa. Ympäristöstä välittävästä maailmankuvasta kertoo myös se, että pihapiirissä on alusta alkaen kompostoitu ja lajiteltu jätteet.
"Meillä on täällä ikään kuin toinen aalto, uusi sukupolvi menossa", Sivonen tuumii esitellessään itse kasvatettua basilikaa Kuuluvaiselle.
Alkuperäisistä asukkaista osa on muuttanut muualle, ja osan mukana yhteisöasumisen periaate on levinnyt myös Toppilansaareen.
"Tuttujen naapureiden lähdön myötä meinasi tulla huoli, että pitääkö sitä itsekin muuttaa. Mutta minä olen jo sen ikäinen, etten lähde täältä mihinkään", Sivonen nauraa.
Lähtevien tilalle on kuitenkin löytynyt lisää samanhenkisiä ihmisiä. "Jos haluaa pitää oman reviirinsä vain itsellään, eikä ole innokas tekemään talkootöitä tai antamaan naapuriapua tarvittaessa, ei kannata harkita yhteisöasumista", Sivonen toteaa.
"Täällä ei ole koskaan tarvinnut ajatella, että naapurit kyttäävät, vaan ne huolehtivat hyvällä tavalla. Omien lasten lisäksi katsotaan muidenkin lasten perään."
Infotilaisuus suunnitteilla olevasta vaihtopiiristä tänään tiistaina 16.5. Nukulla alkaen kello 17.