Ii Saavin pohjastaa kuuluu lopse, kun Ossi Lahti irrottelee vuoden ensimmäistä nahkiaissaalistaan sumppuun säilöttäväksi. Pesukoneen rummusta tehty sumppu saa jäädä vielä jokeen, sillä vajaan kilon saalista ei kannata lähteä myymään.
Nahkiaiset on säilytettävä joessa, sillä ne saatava suolaveteen elävinä, muuten ne maistuvat pahalta. Nahkiaisten kuljettaminen myyntiin ei kuitenkaan ole ongelma, sillä ne elävät vedettömässä saavissa muutaman tunnin.
"Nämä ovat laiskoja. Tavallisesti ne imevät itsensä sormeen kiinni. Nahkinen on semmoinen ötökkä, että sillä on riski imukuppi ja jonkinlaiset hampaatkin", Lahti kertoo.
Nahkiaisten velttouden syy on todennäköisesti lämmin vesi. Iijoki ei muutenkaan ole nousulle otollinen, sillä vedenpinta on Lahden arvion mukaan noin 60 senttiä normaalia matalammalla.
Heinäkuussa Iijoen virtaama oli vain 60 prosenttia keskimääräisestä. Kemijoen nahkiaistilanne on todennäköisesti parempi, sillä heinäkuun virtaama oli 130 prosenttia keskimääräisestä.
Lahti on kuitenkin toiveikas Iijoenkin suhteen. Saalista tuli heti ensimmäisenä aamuna, vaikka merta ei ollut vedessä parhaaseen aikaan noin iltakymmenen ja -kahdentoista välillä.
Kunnon etelämyrsky saisi nahkiaiset nousemaan rivakammin. Nousu käy hitaasti, joten Iin Haminan kohdalla kahta mertaansa pitävä Lahti kuulee jokisuun pyytäjiltä päivää ennen, jos saalista on tulossa hänenkin apajilleen.
Nahkiaisen hinta on on ylimmillään heti pyyntikauden alussa. Ensimmäisinä päivinä kilosta saattaa saada lähes kymmenen euroa. Loppusyksystä pyytäjlle heruu nahkiaiskilosta enää keskimäärin parin euron verran.
Lahden vuotuinen saalis pyörii kymmenissä kiloissa. Yli kymmenen kiloa päivässä on huippu, johon pääsee kahdella merralla ani harvoin.
Nahkiaiset kuljetetaan voimaloiden yli
Perämeren nahkiaiskantaa pidetään yllä siirtämällä yksilöitä voimalaitosten yli kutemaan. Sähköyhtiöt ovat vuodesta 1983 asti olleet velvollisia kompensoimaan voimaloiden aiheuttaman kannan vajauksen Kemi- ja Iijoilla.
Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesimoima Oy:n omistama Voimalohi Oy hoitaa ylisiirtoja yhteistyössä kalastuskuntien kanssa.
Voimalaitokset katkaisevat tien kutupaikoille, mutta mereen nuoret nahkiaiset uivat omin voimin, sillä turbiinit ovat niin vähäkierroksisia, että niistä pääsevät läpi vesilinnutkin.
Iijoella nahkiaiset pyydystetään rysiin Raasakan vesivoimalan alapuolella. Ne kulkevat kätevästi säiliöautolla Raasakan, Maalismaan, Pahkakosken ja Kierikin voimaloiden yläpuolelle. Ennen käytettiin juuttisäkkejä.
Kauimmaisen Haapakosken voimalan yli nahkiaisia ei enää siirretä. "Nahkiaista ei saa viedä ylisiirroilla niin sanoituille vapaille latvavesille, sillä ne voivat kantaa merestä kalasairauksia", kertoo Markku Juola Voimalohi Oy:stä.
Iijoella ylisiirtovelvoite on 60 000 yksilöä vuodessa. Huono vesitilanne aiheuttaa huolta, sillä viime vuonna saatiin siirrettyä vain 40 000 nahkiaista ja vajaus pitäisi ottaa tällä pyyntikaudella kiinni. Kemijoen vuosivelvoite on 100 000 nahkiaista.