Ossi Hansén-Haug, 2,5 viikkoa, pötköttelee lampaantaljalla. Housuissa on harsovaippa, ja uni maistuu.
Ossi on Hansén-Haugien kolmas kestovaippoja käyttävä lapsi. Kun esikoinen syntyi, kankaisten vaippojen valikoima oli Suomessa paljon pienempi kuin nykyään. Ensimmäiset vaipat tulivat Saksasta ystävän lähettäminä, mikä teki aloittamisesta turvallista. Vaippoihin ei tarvinnut heti investoida itse. Kun systeemi näytti toimivan, hankittiin lisäksi harsoja, flanelleja ja villaisia vaippahousuja.
Tällä hetkellä Ossin käytössä on noin 30 harsoa ja viidet villaiset vaippahousut. Osa housuista on itse hahtuvalangasta kudottuja. Kaapissa odottaa lisäksi kasa pikkuhousuja ja 15 naruvaippaa, joilla vaippaa pidetään paikoillaan, kun lapsi kasvaa ja alkaa liikkua. Vaippapakettiin, lähimmäksi ihoa Pirjo Hansén-Haug laittaa riisipaperin, johon lapsen kakka jää hyvin. Ohuen paperin voi vetäistä alas vessanpöntöstä.
Tällä hetkellä Hansén-Haugeilla pestään pyykkiä kerran päivässä, ja vaipat kuivuvat narulla. "Rumpuja tai kuivauskaappeja ei vaippoja varten tarvitse."
Perheen kestovaippailu lähti esikoisen kohdalla liikkeelle kiinnostuksesta ekologisiin asioihin. Sen jälkeen samoja vaippoja ovat käyttäneet muutkin lapset. Pirjo Hansén-Haugin mukaan vaipat ovat kestäneet hyvin kahden lapsen kulutuksen. Vain joidenkin villahousujen suut ovat vähän löystyneet.
Esikoinen käytti alkuun kertakäyttövaippoja, mutta siirtyi pian harsoihin. Ossin päällä harsot ovat nyt jo yölläkin.
"Taittelemme yön vaipat illalla valmiiksi", Pirjo Hansén-Haug kertoo.
Edellisten lasten kanssa matkoilla on käytetty kertakäyttövaippoja. Pirjo Hansén-Haug kertoo, että päiväkodissakin luvattiin käyttää kestovaippoja, jos äiti vain näyttäisi miten se tapahtuu. Bussilla ja pyörällä taitettu matka Pateniemestä Tuiraan ratkaisi asian kertakäyttöisten hyväksi.
"Tärkeintä on, että ei ota turhaa stressiä."