Osmo Sipolalla on käsissään läjä esitteitä ja mittanauha. Hän on juuri mittauttanut verensokerin.
"Se oli hyvä, 4,6. Samoin painoindeksi oli kohdillaan", hän kertoo. Jos niin sanottu paastoarvo on useamman mittauskerran jälkeen yli kuusi, silloin on syytä huolestua. Sen normaaliarvo on viisi ja alle."
Sipola saapui keskustan terveysasemalle täyttämään riskitestilomakkeen, jolla voi todeta mahdollisen sairastumisriskin aikuistyypin eli tyypin 2 diabetekseen. Eilen lauantaina järjestettiin kaikilla Oulun terveysasemilla yleisötapahtuma, jossa saattoi esimerkiksi käydä täyttämässä kyseisen testilomakkeen ja mittauttamassa verensokerinsa.
Sipola kertoo, että lomake ei antanut aihetta huolestua. Mies itsekään ei vaikuta kovin hätääntyneeltä tai edes aikuistyypin diabeteksen riskitapaukselta - ylipainoiselta ja vatsakkaalta.
Herää kysymys, miksi hän sitten hakeutui mittauttamaan itseään.
"Vaimo sai tulemaan."
Eri terveysasemat vetivät D2D-hanketyöntekijä Anni Alatulkkilan mukaan varsin mukavasti väkeä jo aamusta.
"Höyhtyän terveysasemalla ensimmäisen tunnin aikana kävi 16 ja Myllyojalla rapiat kymmenen ihmistä", hän kertoo.
Keskustan terveysasemalla parin ensimmäisen tunnin aikana kävijöitä oli noin 25.
D2D-hanke on Diabetesliiton vuonna 2003 julkaisema diabeteksen ehkäisyohjelma. Oulussa se käynnistyi keväällä 2004. Hanke kestää vuoden 2007 loppuun. Alatulkkila kertoo, että hankkeen tavoitteena on saada seulottua mahdollisimman paljon tyypin 2 diabeteksen riskitapauksia ja siihen sairastuneitakin.
Riskitestilomake mittaa Alatulkkilan mukaan mahdollista sairastumisriskiä hyvin, mutta ongelmana on, että se on suunnattu aikuisikäisille, yli 25-vuotiaille.
"Kakkostyypin diabetes ei ole vain aikuisten ongelma. Tiedän jopa 14-vuotiaan, jolla se on todettu", hän kertoo.
13 vuotta kouluterveydenhoitajana ollut Alatulkkila toteaa, että nuorempiakin varten olisi syytä kehittää kakkostyypin diabeteksen testausmenetelmiä.
"Se on elämäntapaongelma. Ruoka maistuu, mutta liikunta ei."
Alatulkkila tosin muistuttaa, että perimäkin altistaa aikuisiän diabetekselle.
Ryhdytäänkö alle 25-vuotiaille kehittämään omaa seulontamenetelmää, jää Alatulkkilan mukaan nähtäväksi.
"Kansaneläkelaitos arvioi hankkeen päättymisen jälkeen tilanteen", hän sanoo.
Jos Osmo Sipola olisi kuulunut riskiryhmään, Oulun kaupunki olisi tarjonnut hänelle jatkotoimia.
"Sokerirasituskokeeseen pääsisi ja saisi lähetteen laboratorioon. Sieltä sitten tulosten mukaan ohjautuvat jatkot esimerkiksi painonhallinta- tai ensitietoryhmään", kertoo keskustan terveysaseman terveydenhoitaja Jonna Kallio.