Oslon uusi uljas oopperatalo nousee Björvikan satama-alueen rantavedestä kuin laakea jäävuori. Kaltevat seinämät viettävät katolta alas vuonoon asti. Lasinen huippu hohkaa harmaassa säässä hyisen vihertävänä. Siellä täällä jokunen työmies jynssää marmoria vimmaisesti vielä hohtavammaksi kuin se jo on.
Talo avataan lauantaina, ja silloin kaiken on oltava tip top. Norjan mahtavinta kulttuurimonumenttia tulee juhlistamaan kotimaan kuninkaallisten lisäksi muiden Pohjoismaiden silmäätekeviä, muun muassa presidentti Tarja Halonen puolisoineen.
Maailman kenties moderneimmalla oopperatalolla Norja haluaa näyttää, että tuntureiden maassa ymmärretään muunkin kuin hiihtämisen päälle.
Talo on tähän mennessä maksanut valtiolle noin 500 miljoonaa euroa, mikä ei ole ollut kaikkien norjalaisten mieleen. Omaa oopperataloa on kuitenkin odotettu, ja liput tuleviin esityksiin ovat tehneet kauppansa.
Oopperan vaativa sijainti on nostanut kustannuksia. Merenpinnan alapuolelle ulottuvan rakennuksen edustalle merenpohjaan on esimerkiksi rakennettu muuri suojaamaan taloa laivojen törmäyksiltä.
Oopperatalon toisella puolella liplattelee Oslonvuono ja toisella humisee vilkasliikenteinen moottoritie. Toistaiseksi keskustasta taloon päästääkseen tie on ylitettävä rautaista kävelysiltaa pitkin, mutta tulevaisuudessa moottoritie piilotetaan tunneliin, jolloin alue liittyy selkeämmin osaksi kaupunkia. Kokonaisuudessaan työn pitäisi olla valmis 2030-luvulla.
Uusi tekniikka murheenkryyninä
Siirtyminen vanhasta teatterista ultramoderniin taloon ei ole sujunut Norjan kansallisoopperalta aivan ongelmitta, tunnustaa oopperanjohtaja Björn Simensen.
Uuden talon avajaisoopperaksi norjalaiselta säveltäjältä tilattu Matka maailman ympäri 80 päivässä piti siirtää ensi vuoteen, koska henkilökunta ei ehtinyt ajoissa saada tarpeeksi koulutusta suuren näyttämön tietokoneistettuun tekniikkaan.
"Itkin televisiossa, kun jouduin kertomaan siitä. Se teos olisi näyttänyt niin hyvin sen, että tämä talo on rakennettu tulevaisuutta varten, että täällä tehdään esityksiä lapsille ja perheille", Simensen harmittelee ja katsoo huoneensa ikkunasta siintävää Holmenkollenia kuin haluaisi lentää sinne kaiken avajaistohinan keskeltä.
Ensimmäinen ooppera nähdään näin ollen suurella näyttämöllä vasta syyskuussa, jolloin ensi-iltansa saa yhdessä Covent Gardenin ja Metropolitanin kanssa tuotettu Don Carlos.
Sitä ennen päälavalla on gaalan jälkeen tarjolla nykytanssia ja lukuisten kansainvälisten tähtien konsertteja. Talossa vierailevat kevään ja kesän aikana muun muassa italialaissopraano Cecilia Bartoli, Berliinin filharmonikot Sir Simon Rattlen johdolla sekä kevyen musiikin edustajista PJ Harvey ja rock-yhtye Seigme. Syksyllä ovat tulossa muun muassa bassobaritoni Bryn Terfel ja kapellimestari Zubin Mehta.
Kaikelle kansalle avoin tila
Oslon oopperatalon on suunnitellut norjalainen arkkitehtitoimisto Snöhettan, jonka kädenjälkeä edustavat myös muun muassa Aleksandrian uusi kirjasto ja New Yorkin WTC:n kulttuurikeskus.
Snöhettanin tavoitteena on ollut funktionaalinen julkinen rakennus, jonka katolle voi kivuta ottamaan aurinkoa tai ihailemaan maisemia, vaikka ooppera tai baletti eivät kiinnostaisikaan.
"Meidän puolestamme tässä saisi vaikka rullalautailla, mutta ooppera on kieltänyt sen liian vaarallisena", projektista vastannut arkkitehti Tarald Lundevall hymähtää tuulisella marmorikatolla.
Pimeällä talo näyttää jättiläismäiseltä lampulta, sillä lähes kaikki valo tulee sisältä. Ulkona mataliin kynnyksiin on sijoitettu spotteja, jotka varoittavat kävelijöitä kompastumasta ja joutumasta suinpäin vuonoon.