Osittaisen hoitovapaan laajennus lapsen toisen kouluvuoden loppuun saakka etenee lupaavasti, kun työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun siitä, että laajennus voidaan ottaa tupoon.
Osittainen hoitovapaa kuulostaa oivalliselta tavalta sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä, mutta mahdollisuutta käytetään vähän.
Kunnon tilastoja asiasta ei ole. Kela maksaa vuosittain osittaista hoitorahaa (63,07 euroa/kk) noin 1 700 perheelle. Esimerkiksi kotihoidon tukea maksettiin viime vuonna lähes 71 000 perheelle.
Oulun läänissä osittaista hoitorahaa sai viime vuonna 112 perhettä ja Lapin läänissä 29.
Luvuissa eivät kuitenkaan ole kaikki osittaisella hoitovapaalla olijat, koska hoitorahaa saavat vain alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat ja hoitoraha on tulosidonnainen.
Sosiaali- ja terveysministeriön erikoistutkijan Riitta Säntin mukaan suurin osa osittaisella hoitovapaalla olijoista on joka tapauksessa alle kolmivuotiaiden vanhempia. Toinen merkittävä joukko oikeuden käyttäjistä ovat ekaluokkalaisten vanhemmat.
Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen astui voimaan alle kolmivuotiaiden lasten osalta jo vuonna 1988. Seuraavaksi oikeutta laajennettiin koskemaan myös ekaluokkalaisten vanhempia ja viimeiseksi myös väliin jäävää joukkoa yli kolmivuotiaista esikoululaisiin.
Nyt työmarkkinajärjestöt esittävät hallitukselle laajennuksen lisäksi osittaista hoitorahaa eka- ja tokaluokkalaisten lasten vanhemmille.
Oululla suunnittelutarvetta
Esimerkiksi Pohjois-Suomen suurimman työnantajan, Oulun kaupungin, työntekijöistä viime vuonna 45 henkilöä käytti oikeuttaan osittaiseen hoitovapaaseen.
Viimeisimpien viiden vuoden aikana osittaisella hoitovapaalla olijoiden määrä on vaihdellut vuosittain 29:stä 52:een. Kaupungilla on palkkalistoillaan kaikkiaan 8 400 työntekijää.
Suurin osa osittaisen hoitovapaan hakijoista työskentelee sosiaali- ja terveystoimessa.
"Osittaisen hoitovapaan käyttö on viime vuosina vähentynyt jonkin verran, koska moni on lyhentänyt työaikaansa mieluummin osa-aikalisän turvin", kertoo toimistonhoitaja Pirkko Hinkula Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta.
Hinkulan mukaan kaupunki työnantajana suhtautuu myönteisesti työajan lyhennyksiin. Osa-aikatyön lisääntyminen vaatii työpaikoilla enemmän suunnittelua töiden ja työvoiman käytön järjestelyssä.
Hinkulan mukaan henkilöstöhallinnossa lähdetään kuitenkin siitä, että työntekijöiden erimittaiset työajat ja erilaiset vaihtoehtoiset työaikajärjestelyt lisääntyvät tulevaisuudessa joka tapauksessa. Parempi etsiä toimivia ratkaisuja kuin yrittää jarruttaa kehitystä.