Osinkoverotuksen muuttuminen oli merkittävintä, mitä verotuksessa tapahtui vuodesta 2004 vuoteen 2005.
-- Tilastoissa näkyy harha, että verotettavat pääomatulot olisivat romahtaneet kolmannekseen edellisestä vuodesta, sanoo Veronmaksajien lakiasiainjohtaja Vesa Korpela.
Oletus pitää sisällään arvion, että osingot koostuvat pelkästään pörssiyhtiöiden osingoista ja ne olisivat yhtä suuret. Toissavuoden verotuksessa näkyivät tulona sekä pörssiyhtiön maksama käteisosinko että yhtiöverohyvitys. Se vastasi yhtiön jaetusta voitosta maksamaa veroa. Molemmat olivat osakkaan verotettavaa pääomatuloa, josta laskettiin 29 prosentin pääomavero.
-- Maksettavasta verosta vähennettiin yhtiöverohyvitys ikään kuin ennakonpidätyksenä. Tällöin osakas ei itse maksanut veroa, koska se riitti, mitä yhtiö oli maksanut osakkaan puolesta, Korpela kertoo.
Viime vuonna verotus muuttui niin, että osingosta verotettavan tulon osuus on 57 prosenttia. Kun tästä maksetaan 28 prosentin pääomavero, joka vähennetään tilille maksetusta osingosta, omistajalle jääkin vähemmän käteen kuin aikaisemmin.
Vielä viime vuonna kaikkein varakkaimmat joutuivat maksamaan varallisuusveroa, joka poistui tämän vuoden alusta. Viime vuonna sen alarajaa nostettiin ja veroprosenttia pienennettiin.
Verotettavalla pitää olla varallisuutta vähintään 250 000 euroa ennen kuin veroa pitää maksaa. Ansioverotus ei viime vuonna juuri muuttunut lukuun ottamatta vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten maksuja. Tavallisen palkansaajan yleisimmät vähennykset ovat työmatkat ja ay-kulut. Verottaja tekee viran puolesta jokaiselle 620 euron tulonhankkimisvähennyksen. Jos palkollinen vuoden aikana on hankkinut tietokoneen, kirjallisuutta, moottorisahan tai muuta omasta mielestään vähennyskelpoista, kuitit kannattaa säilyttää. Kuitteja vastaan vähennystä kannattaa vaatia enemmän.
Veronmaksajien Korpela huomauttaa, että kotitalousvähennys tehdään maksettavasta verosta. -- Se ei pienennä ansiotulojen määrää, vaan vähentää maksettavien verojen määrää.