Helsinki
Pääomatulojen verotus kiristyy erittäin jyrkästi, jos valtiovarainministeriön ylijohtajan Lasse Arvelan johtaman työryhmän esitykset menevät läpi hallituksessa ja eduskunnassa.
Arvelan työryhmä ehdottaa, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä eli osinkotulojen yksinkertaisesta verotuksesta luovuttaisiin kokonaan. Tällä hetkellä osinkotuloja saavien kansalaisten ei tarvitse maksaa veroa osingoistaan käytännössä lainkaan, kun yritykset maksavat verot heidän puolestaan.
Työryhmä haluaisi ottaa käyttöön osinkojen kahdenkertaisen verotuksen, josta Suomessa luovuttiin 1990-luvun alussa. Kahdenkertaisessa verotuksessa yritys maksaa ensin voitostaan veron ja sitten osinkojen saaja toisen kerran osinkotuloistaan.
Kahdenkertaisen verotuksen käyttöönoton vastapainona työryhmä esittää, että yritysten verokanta eli yhteisövero ja pääomatulojen verokanta laskettaisiin nykyisestä 29 prosentista 25 prosenttiin.
Osinkoverouudistus nostaisi jaetun voiton kokonaisveron 43,75 prosenttiin. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan se on vasta kansainvälistä keskitasoa.
Arvela painottaa, että osinkoverotuksen kiristämisellä palkka- ja pääomatulot halutaan verotuksellisesti lähemmäksi toisiaan.
Veroasiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että Suomen nykyinen osinkoverojärjestelmä eli yhtiöveron hyvitysjärjestelmä on toiminut hyvin. Yritykset ovat saaneet osakeanneissa helposti uutta pääomaa ja suomalaiset ovat voineet ohjata varojaan osakesäästämiseen. Myöskään pörssiyhtiöiden ulkomaiset omistajat eivät ole valittaneet Suomen järjestelmästä, vaikka he eivät kuulukaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmän piiriin.
"Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä ei enää sovellu kansainvälisen talouden järjestelmään. Italia on luopumassa ja Ranska on käynnistänyt valmistelut järjestelmästä luopumiseksi. Espanja jää EU-maista vielä soveltamaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmää", puolustaa Arvela muutosta.
Hän painottaa, että tällä hetkellä Suomen osinkoverotus on EU:n alhaisinta ja kolmanneksi alhaisinta Oecd-maiden piirissä.
Kansainvälinen kilpailu
vaatii verojen laskua
Arvelan verotyöryhmä painottaa, että yritys- ja pääomaverotusta on tarkasteltu EU:n asettamassa kehikossa. Erityisesti Hollanti on käyttänyt yritysverotuksen tasoa kilpailukeinonaan.
"Yritysverotukseen kohdistuu kovaa kilpailua. Matala nimellinen verokanta on tehokkain keino ylläpitää verojärjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä. Yhteisöveron alentaminen 25 prosenttiin olisi myös edellytys klassiseen osinkoverojärjestelmään (osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen) siirtymiselle. Me haluamme luoda kestävän verojärjestelmän keskipitkälle aikavälille" painottaa Arvela.
Hän myöntää, että edellinen 1993 hyväksytty verojärjestelmä on toiminut. "Sen kanssa on pärjätty aika mukavasti."
"Uusi esityksemme on kieltämättä monimutkainen kokonaisuus. Tämä ei ole matalan profiilin mamoilupaketti!"
Perheyritykset ovat pitkään vaatineet, että verottajan pitäisi tulla vastaan, kun yritys siirtyy isältä seuraavalle sukupolvelle. Muutamissa EU-maissa perheyhtiön jatkavaa polvea ei veroteta lainkaan, jos yhtiön toiminta jatkuu.
Verotyöryhmä kuitenkin esittää, että "osakeyhtiön osakeluovutuksen yleistä verovapausmallia, mihin eräissä maissa on kansainvälisen verokilpailun paineessa päädytty, ei tulisi toteuttaa Suomessa". Työryhmä kuittaa asian sillä, että kilpailukyky paranee yhteisöveron laskemisella. Työryhmä myös pelkää, että valtion kannalta kielteinen verosuunnittelu saisi uutta vauhtia.
Uutta esityksessä on, että myös pankit ja vakuutusyhtiöt pääsisivät konserniavustusten piiriin.
Työryhmä esittää verotuksellisesti tuetun eläkesäästämisen laajentamista myös sijoitusrahastoihin.
Arvelan mukaan kyseessä on tasapuolisuuden korostaminen. Tähän saakka Suomi on myöntänyt veroedun vain vakuutusmuotoiselle eläkesäästämiselle.
"Vapaaehtoista eläkesäästämistä on syytä tukea jatkossakin, mutta eläkesäästäminen on pitkäaikaissäästämistä ja silloin se kuuluu pääomaverotuksen piiriin."
Työryhmä esittää, että varallisuusverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.
Verotyöryhmän muistioon liittyy yksi eriävä lausuma. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja, oikeustieteen tohtori Pauli K. Mattilan mielestä osinkotulon kokonaisverotason nosto 43,75 prosenttiin vaikuttaa tässä vaiheessa liian jyrkältä toimelta. "Työryhmän käytettävissä ei ole ollut riittävästi tietoa siitä, mitä näin raju verotuksen kiristyminen vaikuttaisi erityisesti perheyritysten toimintaedellytyksiin."
Mattilan mukaan osingonjaon verotuksella on perheyrityksissä keskeinen merkitys.
Ansiotulojen verotuksen keventämistä työryhmä suosittaa jatkossakin.