Pörssiyhtiöt maksavat tänä vuonna taas hyvää osinkoa omistajilleen. Erityisen suuren osinkopotin saavat Telia-Soneran omistajat. Telia-Sonera jakaa omistajilleen lisäerien kanssa 6,30 kruunua eli 68 senttiä osakkeelta.
Rahaa siirtyy omistajille yhteensä 3,1 miljardia euroa, josta Suomen valtion osuus on reilut 420 miljoonaa euroa. Yhtiön tulos ja liikevaihto olivat kaikkien aikojen parhaat. Osakekohtainen voitto nousi 48 prosenttia.
Oulun seudun pörssiyhtiöistä Technopolis aikoo maksaa osinkoa sentin verran enemmän osaketta kohden kuin viime vuonna eli14 senttiä. Yhtiöllä on sujunut hyvin, ja osinkoja odotettiin hieman enemmänkin.
Elektrobit teki tappiota liiketoiminnassaan, mutta liiketoimintojen myynti toi kassaan rapiasti rahaa. Yhtiö suunnittelee maksavansa tänä vuonna osinkoja 11 senttiä, viime vuonna lukema oli 7 senttiä.
PKC Group maksaa saman verran osinkoa kuin edellisenä vuonna eli 45 senttiä, vaikka sen tulos pieneni edellisvuotisesta.
Incap ja Ruukki Group eivät ole vielä julkaisseet viime vuoden tulostaan ja osingonjakoaan.
Scanfil aikoo maksaa osinkoja 10 senttiä osakkeelle eli saman verran kuin viime vuonna. Sen liikevoitto heikkeni alle puoleen edellisvuotisesta.
Ylimääräinen
raha osinkoihin
Laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnasta sanoo, että yritykset itse tietävät parhaiten oman osingonjakonsa perustan.
Suuret osingot johtuvat Kallungin mielestä siitä, että yritykset tekevät niin hyvää tulosta, ettei niillä ole järkeviä investointikohteita riittävästi.
"Normaalia ja oikeaa omistaja-arvopolitiikkaa on, että jos ei rahalle keksitä järkevää investointikohdetta, se jaetaan osinkoina omistajille. Omistajien asia on päättää, mitä he rahalla tekevät", Kallunki sanoo.
Kallunki korostaa, että yrityksillä on osingonjakopolitiikassa pitkän aikavälin tavoite. "Tämä johtuu siitä, että on paljon instituutiosijoittajia, jotka sijoittavat yritykseen vain osingonjaon perusteella eivätkä halua käydä aktiivisesti kauppaa osakkeella."
Yritykset pyrkivät tunnistamaan oman omistajakuntansa ja noudattamaan sellaista osingonjakopolitiikkaa, jota yrityksen tyypillinen omistaja haluaa. Yritys ei pysty tempoilevasti muuttamaan politiikkaansa.
Pitkän aikavälin tavoitteista ei mielellään tingitä. Kun tulee hyvä vuosi, varoja kerätään mielellään taseeseen ja jaetaan sitten taas osinkoina, kun tulee huonompi vuosi.
Osingonjakoa
voi vain ihmetellä
Kallungin mielestä ei ole kohtuullista syyllistää yrityksiä siitä, että ne maksaisivat vain osinkoja eivätkä investoi kotimaahan tahi tuotekehitykseen. "Yritys tietää itse parhaiten, mitä tehtaita rakentaa ja minne. Ulkopuolisella ei voi olla tietoa siitä, se on sisäpiiriasiaa."
Erikoistutkija Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta toteaa myös, että yrityksiä kokonaisuutena ei parane lähteä moittimaan lyhytnäköisyydestä.
"Yksittäisen yrityksen kohdalla voi tietysti ihmetellä, jos ulospäin näyttää siltä, että osinkoja maksetaan ulos luovuttamisen hengessä, vaikka olot olisivat investointeihin suotuisat. Voi miettiä, mitä se vaikuttaa yhteiskunnan ilmapiiriin, jos pääoma ottaa reilun siivun. Työntekijät eivät siitä ehkä pidä ja se voi vaikuttaa reaalitalouteenkin", Suoniemi pohtii.