Valtion omien pörssiyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omistajapolitiikasta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) vakuuttaa, että valtio on pitkäjänteinen ja johdonmukainen omistaja.
Pitkäjänteisyys tarkoittaa, että valtiolla on aikaa odottaa eli sen ei tarvitse vahtia omistuksiaan vuosineljänneksittäin.
Häkämies myötäilee pääministeri Matti Vanhasta (kesk.), joka esitti äskettäin, että yhtiöt tinkisivät tänä keväänä osingoistaan vaikean taloustilanteen vuoksi.
"En kannata kategorisesti nollaosinkoja, sillä vielä on yhtiöitä, joilla on myös osingonmaksukykyä. Valtio-omistaja ei ole kuitenkaan osinkokiimainen. Pörssiyhtiöissä hallitus ratkaisee osingonjaon aina tapauskohtaisesti ja lopultahan siitä päättää yhtiökokous. Vaihteluväli omistuksissa on iso: VR:n valtio omistaa kokonaan ja Solidiumin kautta Metsosta vain kymmenen prosenttia", painottaa Häkämies.
Budjetissa osinko-
tuloja 1,4 miljardia
Häkämies muistuttaa, että nollaosinkojen vaatijat unohtavat, että valtion tulo- ja menoarvioon on tälle vuodelle kirjattu osinkotuloja 1,4 miljardia euroa, jota ei tosin pystyttäne saavuttamaan täydessä mitassaan.
"Ne ovat menojen tilkkeenä ja niille rahoille on taatusti käyttöä. Jos osinkoja ei tule, ne ovat poissa elvytysrahasta."
Jos yhtiön kassassa ei ole rahaa, ei osinkoihin pidä Häkämiehen mukaan ottaa missään nimessä velkarahaa.
Paperikoneita
ei tehdä varastoon
"Paperikoneita ei voida tehdä varastoon eikä mitään muitakaan tuotteita. Vaikka esimerkiksi Metson uutiset ovat todella ikäviä, pitää yhtiön johdon turvata tehtaan olemassaolo. Valtio tietenkin toivoo, että yt-neuvotteluissa yritettäisiin löytää pehmeitä keinoja ja välttää irtisanomisia."
Häkämies muistuttaa, että yritysten kannattaa muistaa, että jo ensi vuonna työmarkkinoilta poistuu paljon enemmän väkeä kuin sinne tulee uusia työntekijöitä. "Työntekijöistä kannattaa pitää kiinni viimeiseen asti. Jos esimerkiksi yli viisikymppisiä irtisanotaan, heidät menetetään pysyvästi. Tekijöitä voi olla hyvin vaikea saada, kun talouden nousu aikanaan alkaa."
Optiot ovat Häkämiehen mukaan valtionyhtiöissä poissuljetut. "Ne ovat taaksejäänyttä aikaa. Ne olivat löperösti laadittuja. Nyt valtion työvälineitä palkitsemisessa ovat palkka, tulospalkkio ja osakepalkkio, kun yhtiön johtoa ja työntekijöitä palkitaan hyvistä työsuorituksista Tässä olen puheenjohtajamme Jyrki Kataisen (kok.) kansa samoilla linjoilla eli tarvitaan yrityskohtaista harkintaa ja voimakasta kohtuullisuutta."
Solidium piti
perustaa tarpeeseen
Hallitus perusti viime syksynä erillisen yhtiön Solidium Oy:n hallitsemaan valtion finanssiomistuksia pörssiyhtiöissä. Puheenjohtajaksi valittiin Finnairin ex-toimitusjohtaja Keijo Suila ja hallitukseen valittiin muun muassa Lauri Ihalainen tuomaan työmarkkinaosaamista.
Kun pörssikurssit ovat alhaalla, voisiko Solidium tässä tilanteessa harjoittaa myös aktiivista ostopolitiikkaa ja kasvattaa uusia valmetteja ja outokumpuja?
"Nyt meillä on instrumentti, Solidium, joka mahdollistaa ostot ja myynnit. Päätökset tekee yhtiön hallitus osakeyhtiölain mukaan. Se voi ostaa yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Luontevia kumppaneita ovat esimerkiksi suomalaiset työeläkeyhtiöt. Solidiumin tehtävänä on lujittaa suomalaista omistusta. Solidiumia olisi tarvittu Elisa-operaatiossa. Silloin syntyi yhteistyö Varman kanssa. Etukäteen emme spekuloi, mitä ostamme tai myymme", painottaa Häkämies.
Ruotsissa ei ole Solidiumin kaltaista yhtiötä. Ranskalaiset perustivat oman yhtiönsä hieman Solidiumin jälkeen. Tähän mennessä Solidium ei ole ostanut mitään.
Telia-Sonerassa Ruotsin valtio ja Suomen valtio Solidiumin kautta ovat suurimmat yksittäiset omistajat. Ruotsin porvarihallitus on ilmoittanut, että se myy TeliaSonera-pottinsa, mutta mitään ei ole tapahtunut.