OSAO:n rehtori toivoo po­liit­ti­sil­ta päät­tä­jil­tä työ­rau­haa: ”Kai­kis­ta on huo­leh­dit­ta­va”

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtaja ja rehtori Jarmo Paloniemi on huolissaan kasvavasta ammattiopintonsa keskeyttävien määrästä.

Kuva: Pekka Peura

Jarmo Paloniemi on huolissaan opintonsa keskeyttävien kasvavasta määrästä.

Oulun seudun ammattiopistosta (OSA0) valmistui viime vuonna noin 2 700 opiskelijaa, jotka työllistyivät 90-prosenttisesti.

– Kolikolla on kääntöpuoli: viimeisten 2–3 vuoden aikana keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on lisääntynyt. Tästä pitää olla huolissaan koko Suomessa, koska kaikkialla on sama tilanne, koulutuskuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi sanoo.

Kehityksen juuret ovat syvemmällä.

– 25 vuotta sitten marraskuussa, kun aloitin Ämmänsaaren yläasteella, suomalaisissa perhekodeissa oli 3 000 alaikäistä, nyt on jo 18 000. Ei liene yksiselitteistä tekijää, mistä tämä johtuu.

– Jotain yhteiskunnassa pitäisi korjata, koska kyselyjen mukaan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen tulleista pojista jopa kymmenellä prosentilla on suuria kirjoitus- ja lukuvaikeuksia, Paloniemi toteaa.

OSAO kouluttaa varsin laaja-alaisesti ammattilaisia Suomeen. Elokuussa aloitti sata uutta ryhmää.

– Ryhmien tasot vaihtelevat suuresti. Ensihoidon lähihoitajakoulutukseen ei enää pääse alle 8,5-keskiarvon, ja useimmat tulevat suorittamaan kaksoistutkintoa. Hakijoita oli viisi yhtä paikkaa kohden, kun heikoimman vetovoiman aloille oli vain 0,3 hakijaa yhtä paikkaa kohden. Niihin ”raavitaan” opiskelijoita, joten mukaan tulee myös epämotivoituneita, todennäköisesti keskeyttäviä ja huonokuntoisia oppilaita, Paloniemi painottaa.

– Meillä on laajin koulutuspaletti, jota pystytään tarjoamaan – lukuun ottamatta liikunta-alan koulutusta. Sitä emme ole saaneet, joten nuoret ja aikuisemmat joutuvat lähtemään muualle, Paloniemi sanoo ja viittaa paljon esillä olleeseen Virpiniemen liikuntaopistoon.

Jos Virpiniemi saisi urheiluopistostatuksen, tilanne muuttuisi olennaisesti jo rahoituksellisesti.

– Ministeriö pitää kiinni olemassa olevasta urheiluopistorakenteesta. Mutta maailma muuttuu: täällä Oulussa on iso osa nuorisosta, ja ikäluokat kasvavat. Liikunnanohjaajakoulutuksen lisäksi Oulusta puuttuu nuorisonohjaajakoulutus.

Rehtori toivoo nyt poliittisilta päättäjiltä työrauhaa.

– Edellinen ja nykyinen hallitus ovat leikanneet ammatillisesta koulutuksesta todella paljon, meidän rahoituksemme putosi 25 prosenttia 100 miljoonasta 75 miljoonaan euroon. Olemme vastanneet muuttamalla koulutuksen rakenteita. Muun muassa aikuiskoulutuskeskus liitettiin 2018 alusta meidän toimintaamme.

Muutos on ollut Paloniemen mukaan pedagoginen, rakenteellinen ja taloudellinen, mutta myös kiinteistömassa on tehokkaammassa käytössä. Näin rahaa säästyy olennaiseen eli koulutukseen.

– Vuodesta 2012 ensi vuoden alkuun mennessä henkilöstömäärä on vähentynyt noin 250:llä, ja opiskelijoita on tullut samaan aikaan tuhat lisää. Taloudellisesti on oltu lujilla, ja ollaan varmasti vielä tämä ja ensi vuosi. Näyttäisi siltä, että vuonna 2020 on jo rahoituksellisesti vakaampi tilanne.

Entistä joustavampi työelämäyhteistyö takaa sen, että joka opiskelijalla on oma opintopolku.

– Kolmen vuoden opintomäärä ei ole itsetarkoitus: jo viidennes opiskelijoistamme valmistuu nopeammin, Paloniemi sanoo.

Hän antaa hallitukselle kiitosta yhdestä asiasta:

– Vaikuttavuusrahoitus on hyvä asia: oppilaitos saa 15 prosenttia rahoituksestaan siitä, miten opiskelijat työllistyvät. Oppilaitokset eivät voi pitää entisiä organisaatioitaan ja yhteiskunnan kannalta turhia opintokokonaisuuksia, jos ne eivät ole tätä aikaa. On iso yhteiskunnallinen haaste saada opiskelijoita aloille, joilla on työvoimapula.