Helsinki Asukkaiden suora osallistuminen kotikunnan asioihin on lisääntynyt selvästi. Samaan aikaan usko vaikuttamistapojen tehokkuuteen on kuitenkin romahtanut, selviää Kuntaliiton torstaina julkaisemasta kuntalaistutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan lähes neljä viidesosaa kuntalaisista on käyttänyt vähintään yhtä vaikuttamiskanavaa kunnan asioihin. Edellisessä vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa suoraan kuntaan oli vaikuttanut vain hieman yli puolet vastaajista.
Vaikutuskanavien toimivuuteen uskovien määrä on romahtanut kauttaaltaan. Usko esimerkiksi kuntalaisaloitteen voimaan on pudonnut 39 prosentista 19 prosenttiin. Julkisen keskustelun tehoon uskoo enää vain reilu kolmannes vastaajista, kun vuonna 1996 siihen uskoi lähes kaksi kolmesta.
Hammashoito ja kirjasto
saavat kiitosta
Eniten vaikuttamistapojen tehoon uskovat nuoret ja korkeasti koulutetut, joilla on myös eniten kiinnostusta ottaa vastaan luottamustoimi. Kolmannes vastaajista arvioi heikoksi kykynsä asioida kunnan kanssa ja puolustaa omaa etuaan.
Kunnan palveluihin suomalaiset ovat edelleen suhteellisen tyytyväisiä, mutta tyytyväisyys on laskenut edellisestä tutkimuksesta. Parhaimmat arvosanat saavat kirjastot ja hammashoito.
Kuntalaistutkimuksessa selvitettiin myös, mihin kuntalaiset tuntevat ensisijaisesti yhteenkuuluvuutta.
Samastumisen kohteista selvä ykkönen on Suomi, johon vahvaa yhteenkuuluvuutta tuntee 77 prosenttia kansasta. Toisena tulee Pohjola (52 prosenttia) ja kolmantena kotikunta (42).
Euroopan Unioniin yhteenkuuluvuutta tuntee vain 16 prosenttia.
Tutkimuksessa mukana olleista kunnista kaikkein tiiviimmin omaan kotikuntaansa samastuvat naantalilaiset ja närpiöläiset. Näissä kunnissa selvästi yli puolet kertoi samastuvansa kuntaan melko tai erittäin paljon.
Kolarissa, Sonkajärvellä, Suolahdella ja Joroisissa kotikuntaan vahvasti samastuvia oli alle kolmannes asukkaista.
Kotikuntaan samastumiseen ei näyttänyt vaikuttavan kovin olennaisesti kunnan koko: yhtä alla pienissä kuin suurissakin kunnissa samastuminen saattoi olla hyvin vahvaa tai hyvin heikkoa.
Nuorten puolue-uskollisuus nousussa
Kuntalaisten äänestysratkaisut perustuvat yhä voimakkaammin ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Uutena piirteenä on kuitenkin se, että aivan nuorimpien ikäluokkien piirissä tietyn puolueen äänestäminen ja puolueuskollisuus on nousussa.
Niin sanottujen liikkuvien äänestäjien määrä on tutkimuksen mukaan saavuttanut huippunsa, eikä heidän määränsä ole enää noussut vuodesta 1996.