Kolumni

Osallistava puolue menestyy 2020-luvulla

Kansalaiset on kyettävä osallistamaan poliittiseen päätöksentekoon uusin keinoin, sillä Suomi menestyy jatkossakin parhaiten vahvistamalla juuri kansanvaltaa, kirjoittaa Jarmo Limnéll kolumnissaan.

Olenkansanvallan vahva kannattaja. Valtiovallan pitää Suomessa kuulua kansalle. Kansanvallan ymmärrämme Suomessa edustukselliseksi demokratiaksi, jossa vaaleilla valitsemme päättäjät kuntien valtuustoihin, eduskuntaan ja tasavallan presidentiksi.

Jarno Limnéll on kyberturvallisuuden professori ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja.
Jarno Limnéll on kyberturvallisuuden professori ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja.
Kuva: Jukka Leinonen

Vaalien välillä iso osa suomalaisia kuitenkin osoittaa turhautumista poliittiseen päätöksentekoon ja poliittisiin päättäjiin. Tämä nakertaa kansanvallan uskottavuutta. Kasvava luottamuspula politiikkaan on yksi nyky-yhteiskuntamme huolestuttava piirre.

Nykytilaa ei kannata jäädä voivottelemaan vaan on mietittävä ja kokeiltava erilaisia ratkaisuja tilanteen muuttamiseksi. Perustuslain sanoin ”kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.”

Tämä perusoikeus on nyt tuotava 2020-luvulle. Kansalaiset on kyettävä osallistamaan poliittiseen päätöksentekoon uusin keinoin, sillä Suomi menestyy jatkossakin parhaiten vahvistamalla juuri kansanvaltaa. Yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ovat aina olleet maamme menestystekijöitä, ja juuri näitä asioita nyt tarvitsemme sekä kansallisella että paikallisella tasolla.

Se miten puolueet ja poliittinen päätöksenteko saadaan tuotua lähelle ihmistä ja miten jokainen voi osallistua poliittiseen päätöksentekoon (muutenkin kuin äänestämällä vaaleissa) on hyvin keskeinen kysymys maailman ja teknologian muutoksen keskellä. Tämä on myös keskeistä politiikan luottamuksen kohentamiselle.

Moni tuttuni pohtii keinoja osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta eivät halua osallistua perinteiseen puoluetoimintaan. Puoluetoiminta koetaan usein etäiseksi ja vaikuttamisessa varsin pienen piiriin toiminnaksi.

Uuden liikkeen tai puolueen perustaminen on puolestaan osoittautunut Suomessa vaikeaksi. Jäljelle jää ratkaisuksi puolue, joka osaa uudistua ja jonka kautta koetaan avautuvan aito mahdollisuus vaikuttaa. Tällainen osallistava puolue menestyy 2020-luvun Suomessa.

Puolueiden on uudistuttava. Kun isoilla yrityksillä on tänä päivänä innovaatio- tai startup-osastoja yritysten sisällä, niin miksi ei puolueillakin voisi olla?

Miten osallistetaan ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa? Nykyteknologia tarjoaa tähän monia mahdollisuuksia etenkin luomalla suoran demokratian vaikutustapoja. On kuitenkin huomioitava, että suora demokratia ei kuitenkaan voi syrjäyttää kokonaan edustuksellista demokratiaa. Tämän rinnalla tulee kuitenkin ottaa käyttöön – ja rohkeasti kokeilla – erilaisia suoran demokratian muotoja.

Olennaista on, että kansanvalta näyttäytyy lähellä jokapäiväisessä elämässä ja me suomalaiset koemme voivamme vaikuttaa esimerkiksi asuinalueemme tai kunnan budjetin muotoutumiseen.

Demokraattista päätöksentekoa ja kansanvaltaa on mahdollista uudistaa juuri digitalisaation kautta, kun olemme jo muutenkin vahvasti kiinnittyneitä digitaalisiin palveluihin ja alustoihin. Osallistavaa politiikan tekemistä nyt Suomessa tarvitsemme.

Sitra on hiljattain tuottanut kaksi hienoa raporttia, joissa pohditaan kansanvallan peruskorjausta. Vaikka Suomessa on asiat syytä tehdä omien kansallisten piirteiden pohjalta, esittää Sitran ”Puolue- ja järjestötoiminnan malleja maailmalla” -raportti hyviä esimerkkejä siitä, miten muualla on innovatiivisesti yritetty uudistaa puoluetoimintaa sekä hyödyntää digitaalisia alustoja ihmisten aktivoimiseen.

Keskeistä näissä kaikissa esimerkeissä on pyrkimys aktiiviseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa eli kansalaisdialogiin, ja että ihmisille annetaan oikea mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa yhteisiin asioihin.

Esimerkiksi Islannissa on syntynyt jo reilu kymmenen vuotta sitten Citizens-järjestö, jonka kehittämiä sähköisiä alustoja on käytössä useissa maissa. Järjestö on kehittänyt avoimia digitaalisia alustoja ja työkaluja kansalaisten osallistamisen ja suoran demokratian tarkoitukseen.

Citizensin tavoitteena on alusta alkaen ollut merkittävästi uudistaa demokraattista päätöksentekoa digitalisaation kautta. Digitaalisten alustojen kautta päätöksentekoon osallistumisesta tulee kansalaisille toistuvaa ja jatkuvaa toimintaa.

Tärkeää on myös, että kansalaisille viestitään heidän osallistumisensa vaikutuksista.

Yhteisistä asioista päättäminen koskettaa meitä jokaista. Mitä paremmin tunnemme olevamme tässä päätöksenteossa mukana ja vaikuttamassa, sitä parempia päätöksiä saadaan todennäköisesti aikaan.

Siinä sivussa myös kiinnostus yhteisten asioiden edistämiseen ja eri vaihtoehdoista keskustelemiseen lisääntyy. Se olisi hienoa suomalaiselle kansanvallalle.

Jarno Limnéll on kyberturvallisuuden professori ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja.