Osakon edus­ta­jis­to kokoon lai­meil­la vaa­leil­la

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhdistyksen ensimmäisissä edustajistovaaleissa äänestysprosentti nousi nippa nappa yli kymmenen. Edustajistoon pyrki 65 ehdokasta eri koulutusyksiköstä, suurimpana tekniikan yksikön 31 ehdokasta. Äänioikeutettuja opiskelijoita Oulun, Raahen ja Oulaisten yksiköissä on yhteensä noin 3 500.

Oman yksikön puolesta. Suuhygieenikoksi sosiaali- ja terveysalan yksikössä opiskeleva Ville Hurskainen löysi ehdokkaan omista riveistä. Hurskaisen mukaan Osakon ensimmäisiä vaaleja olisi voinut mainostaa näyttävämmin. ”Ehdokkaat eivät tavoittaneet opiskelijoita”, Hurskainen moittii.
Oman yksikön puolesta. Suuhygieenikoksi sosiaali- ja terveysalan yksikössä opiskeleva Ville Hurskainen löysi ehdokkaan omista riveistä. Hurskaisen mukaan Osakon ensimmäisiä vaaleja olisi voinut mainostaa näyttävämmin. ”Ehdokkaat eivät tavoittaneet opiskelijoita”, Hurskainen moittii.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhdistyksen ensimmäisissä edustajistovaaleissa äänestysprosentti nousi nippa nappa yli kymmenen. Edustajistoon pyrki 65 ehdokasta eri koulutusyksiköstä, suurimpana tekniikan yksikön 31 ehdokasta. Äänioikeutettuja opiskelijoita Oulun, Raahen ja Oulaisten yksiköissä on yhteensä noin 3 500.

Nykyisen edustajiston puheenjohtaja Janne Kalinainen kertoo, että vaaleilla valittu 25 jäseninen edustajisto pureutuu ensitöikseen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitoon, joka Kalinaisen sanojen mukaan on suuri fiasko.

Korkeakoulu-opiskelijoilla ei yliopisto-opiskelijoiden tapaan ole omaa terveydenhoitosäätiötä. "Opiskelijat tukeutuvat kunnalliseen terveydenhuoltoon. Ulkopaikkakuntalaisilta opiskelijoita hoito on jopa evätty. Hammashoitoa meillä ei ole ollenkaan", Kalinainen jyrähtää.

Kalinainen uskoo, että opiskelijat ovat valmiita maksamaan korkeampaa jäsenmaksua, jos terveydenhuolto saadaan kuntoon. Tällä hetkellä Osakon jäsenmaksu on 20 euroa ja vapaaehtoinen. Toinen vääryys, johon edustajisto Kalinaisen mukaan puuttuu, on Osakon julkisoikeudellinen asema, jota ei tällä hetkellä ole olemassa.

Myös jatkotutkinto-oikeus on epäselvä. "Korkeakouluopiskelijoiden jatkotutkinto-oikeus pitää tarkasti määritellä ja tunnustaa. Sitten voidaan puhua, tuleeko esimerkiksi insinööri sanan eteen mestari vai diplomi", Kalinainen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä