Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Osakkin jäsenkunnat maksoivat viime vuonna ammattikoulutuksesta noin 35 miljoonaa euroa. Se on vajaa puolet Osakkin viime vuoden toimintamenoista.
Kuntien rahat eivät kuitenkaan mene suoraan Osakkille, vaan ne kuitataan kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Kunnan kannalta on sama, asuuko siellä koululaisia vai pappoja ja mummoja, koska kuittaukset tehdään väkiluvun mukaan.
Valtio maksaa valtionosuuden ja kuntaosuuden suoraan oppilaitoksille. Esimerkiksi Osakk saa jokaisesta parturioppilaasta keskimääräiskorvauksen, joka perustuu aikaisempien vuosien koko maan parturikoulutuksen keskiarvoihin.
Tällä monimutkaisella tavalla halutaan saada kaikki oppilaitokset ja kunnat samalle viivalle.
Isännätön raha ei ole tehokasta. Laskennallisen kuntaosuuden vuoksi kunnat eivät välttämättä seuraa ammattikoulutusta. Jopa kunnalle lankeavien vähennysten laskeminen on työlästä. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa kunnat maksavat Oysille suoraan oman osuutensa. Silloin ne seuraavat tarkasti kustannuksia.
Osakkin jäsenkuntien linja on, että kuntayhtymä hoitakoon koulutuksen saatavilla oppilaskohtaisilla korvauksilla. Samalla kuntayhtymän pitää kattaa korvauksilla myös investoinnit.
Osakkilla menee taloudellisesti todella hyvin. Se pystyy kattamaan reilusti toimintansa saamillaan oppilaskohtaisilla osuuksilla ja pussin pohjalle jää vielä reilusti tulevia investointeja varten.
Viime vuodenvaihteessa kuntayhtymällä oli vapaaehtoisia varauksia peräti 29,3 miljoonaa euroa. Viime vuodenvaihteessa kierteli Oulun pankeissa lyhytaikaisilla talletustileillä Osakkin varoja 16 miljoonaa euroa. Riskisijoituksiin kuntayhtymä ei ole lähtenyt mukaan.
Tällä mojovalla potilla pystytään investoimaan paljon.
Kuinka tiukat ohjat panevat kuntayhtymälle sen omistajat, kunnat?
Toimintamenojen kasvuja on vaikea vertailla, koska toiminta muuttuu koko ajan. Viime vuonna Osakkin toimintamenot kasvoivat vajaat kuusi prosenttia. Toissa vuonna kasvu oli peräti 11 prosenttia, mutta silloin mukaan tuli Raahen yksikkö.
Voi olettaa, että investointien saaminen läpi yhtymän budjettiin on helpompaa, kun kuntayhtymä hoitaa ne varauksilla kuin, että kunnat joutuvat kattamaan suoraan osan kuluista.
Olisiko oikein, että omistajakunnat pidättäisivät itselleen osan rationalisointihyödystä? Säästöt ovat omistajien maksuosuuksia. Osakkin toiminta on helppoa, koska sillä on selviä synergiaetuja: iso oppilasmäärä ja maantieteellisesti suppea alue. Näin suuri laitos on paljon tehokkaampi kuin vaikkapa Pohjois-Karjalan vastaava yhtymä.
Jos kysymyksessä olisi osakeyhtiö, vaatisivat omistajat itselleen osinkoja. Kuntayhtymän jäsenkunnat eivät ainakaan julkisuudessa ole pohtineet omistajapolitiikkaansa. Tässä on myös huomattava, että kunnat ovat antaneet koulunsa kuntayhtymälle ilmaiseksi.
Ajatus, että ammattikoulutuksen säästöt käytetään vain sen kehittämiseen voi sisältää siemenen elefanttitaudista.
Kasvaako Osakkista isännätön mammuttikuntayhtymä? Vai onko se jo sitä?