Asuminen kerrostalo-osakkeessa tapaa olla vaivatonta ja turvallista. Osakkeenomistaja voi halutessaan elää yhtiön asioiltakin aika rauhassa, kunhan maksaa vastikkeensa ajallaan.
Yhtiökokouksiinkaan ei moni lähde, siellä kun voi joutua taloyhtiön hallituksen jäseneksi, ja se taas tuo vallan lisäksi vastuuta. Tällainen helppouden tavoittelu voi kuitenkin johtaa siihen, etteivät osakkaat puutu asioiden kulkuun edes silloin kun niin kannattaisi oman edun turvaamiseksi tehdä. Vapaana ajelehtiva valta nimittäin päätyy aina jonkun haltuun.
Tästä on lukuisissa suomalaisissa taloyhtiöissä seurannut tilanteita, joissa yhtiöiden johtaminen ja tärkeiden päätösten teko on käytännössä vain muutaman henkilön käsissä. Tosiasiallinen valta on joskus kasaantunut aktiiviselle isännöitsijälle, joskus hallituksen puheenjohtajalle, joskus näiden muodostamalle kaksikolle.
Jos omistajakunta on passiivinen, se voi syyttää vallan keskittymisestä tai yhtiön johdon huonosta toiminnasta lähinnä itseään. Toisaalta osakkaiden passiivisuudesta huolimatta yhtiön hallituksen ja isännöitsijän pitää aina ottaa osakkaiden kokonaisetu huomioon.
Kalevassa keskiviikkona kerrotut tapahtumat Oulun Pakkahuoneenkadulla sijaitsevan kerrostaloyhtiön erikoisesta riitajutusta herättävät kaksi kysymystä: ovatko osakkaat ensinnäkään olleet hereillä ja perillä siitä, kuinka kalliiseen oikeusprosessiin yhtiö on lähtenyt. Toinen kysymys on se, onko yhtiön johto ajanut osakkaiden etua siten kuin sen tehtävässään pitäisi tehdä.
Hovioikeuden taloyhtiölle määräämien kymmenien tuhansien eurojen korvausvaatimusten perusteella vastaus kumpaankin kysymykseen voi olla "ei".