Osakkin perussopimus on toivon mukaan tulossa jäsenkuntien valtuustojen pöydille pian. Muuten aika loppuu auttamattomasti kesken. Sääntöjen pitää olla kunnossa ensi vuoden alussa, kun uudet luottamusmiehet astuvat remmiin.
Koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat yksimielisiä monista tärkeistä asioista, kuten ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston liikelaitosmallista. Sen sijaan alkuperäinen idea, että Raahe ja Oulainen tulisivat mukaan kuntayhtymään täysivaltaisesti ja -velvoitteisesti, on vuosikausia kestäneessä leikissä jo unohtunut. Tämän hetken tilanne annetaan yhtymähallitukselle tiedoksi tiistaina.
Seuraava Osakkin jäsenkuntien neuvottelu on lokakuun 13. päivänä. Tällöin keskustellaan muun muassa siitä, perustetaanko yhtymävaltuusto yhtymäkokouksen tilalle.
Nyt tilanne on täysin pöhkö.
Jokainen jäsenkunta voi valita tärkeimpään kuntayhtymän päättävään elimeen, yhtymäkokoukseen, edustajansa vaikka joka kerta erikseen. Samoin yhtymäkokouksen puheenjohtaja valitaan aina kokousten alussa. Jatkuvuus puuttuu. Ennen kaikkea yhtymäkokouksesta puuttuu tärkeä linkki kuntayhtymän hallitukseen.
Asia on aivan sama kuin jos kunnanvaltuuston tilalla olisi joukko, joka valittaisiin jokaista kokousta varten erikseen. Kukaan ei tietäisi, kuka sitä milloinkin johtaa. Tieto ei kulkisi kunnanhallituksen ja kokouksen välillä kunnolla.
Kuntayhtymän perussopimus on giljotiini. Sen muuttaminen edellyttää laajaa yksimielisyyttä. Jotta sopimus muuttuu, se pitää hyväksyä vähintään seitsemässä kymmenestä jäsenkunnasta. Lisäksi asukkaiden enemmistöä edustavien kuntien pitää näyttää sille vihreää valoa. Nämä ehdot tarkoittavat, että Oulun ja kuuden muun kunnan pitää hyväksyä sopimukseen tehtävät muutokset.
Se on kova sana, eivätkä merkit eivät näytä ollenkaan hyviltä. Oulun kaupunginhallitus on jo antanut sellaiset evästykset, että yhtymävaltuustoa ei tarvita. Monet jäsenkunnat taas kannattavat enemmän tai vähemmän sen perustamista. Niitä karvastaa myös Oulun yksinvalta. Oulu taas ei ymmärrettävästi halua luovuttaa valtaa pois.
Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos väittää, että yhtymävaltuustoa ei tule.
Kuntayhtymässä käydään raadollista valtataistelua Oulun ja muiden kuntien välillä. Nyt Oulu voi päättää halutessaan yksin yhtymäkokouksessa ja yhtymähallituksessa. Muiden jäsenkuntien edustajat turhautuvat, kun ne lukevat kokouspäivän Kalevasta, millaisia evästyksiä kaupunginhallitus on antanut edustajilleen ja mitä siis päätetään.
Jos valtasuhteista ei päästä yksimielisyyteen, perustettakoon yhtymävaltuusto ilman, että kuntien valtasuhteisiin kajotaan. Sekin on parempi kuin ei mitään. Se toisi tiettyä jämäkkyyttä ja jatkuvuutta sekä lisäisi kuntayhtymän valtaa ja merkitystä.
Toinen kompromissi on, että perussopimusta muutetaan siten, että yhtymäkokousedustajat ja puheenjohtajat valitaan pysyviksi ja puheenjohtajat voivat osallistua yhtymähallituksen kokouksiin.
Todennäköisesti asiat jatkuvat ennallaan. Se ole ollenkaan hyvä vaihtoehto. Osakkin päätöksentekokyky on halvaantunut isoissa asioissa. Sen ovat viime vuodet osoittaneet.