Joka toisella vanhalla yksityisellä osakeyhtiöllä on vielä osakepääoman korotus hoitamatta. Suomen Yrittäjät vaatii, että kyseinen rasite on poistettava vasta eduskuntakäsittelyyn ehtineestä uudesta osakeyhtiölakiesityksestä. "Aiomme ottaa tämän esiin talousvaliokunnassa", vakuuttaa johtaja Rauno Vanhanen.
50 000 ennen vuotta 1997 perustettua yhtiötä ei ole korottanut osakepääomaansa, Vanhanen painottaa. Alunperin korotus 8 000 euroon olisi pitänyt toteuttaa vuoteen 2004 mennessä.
Vanhanen arvioi kyseisten yritysten olevan todennäköisesti palvelualalta. Palveluissa ei taseeseen juuri kerry pääomaa, kuten investointeja vaativan tuotantotoiminnan taholla, missä sitä voidaan tarpeen mukaan hyödyntää sisäisen rahastokorotuksen muodossa.
Jatkoaikaa luvassa
Lakiuudistus tarjoaa nyt jatkoaikaa vanhojen yksityisten osakeyhtiöiden pääoman korotukselle siten, että yritykset saisivat hoitaa 8 000 euron kokonaisvaatimuksen kuntoon kolme vuotta lain voimaantulosta lähtien. Lakiuudistuksen on ajateltu astuvan voimaan ensi syyskuussa, joten uusi korotusaika umpeutuisi vuonna 2009.
"Se on puhtaasti hallinnollinen velvoite, joka ei hyödytä yritystä eikä ulkopuolisia", Vanhanen vetoaa talousvaliokuntaa poistamaan lakiesityksestä koko osakepääoman korotusvaatimuksen. "Sillä ei ole merkitystä velkojainsuojan kannalta."
Osakeyhtiössä ei omistajalla ole lähtökohtaisesti henkilökohtaista vastattavaa. "Osakeyhtiö voisi toimia jopa ilman vähimmäispääomaa", Vanhanen muistuttaa periaatteesta, joka ei tosin mennyt läpi lakia valmistellessa.
Jos yhtiö ei jatkossa korota pääomaansa puuttuvilla noin 5 500 eurolla - vuoteen 1997 asti yhtiön kun saattoi perustaa 15 000 markalla - niin uuden lain mukaan viranomainen voi purkaa osakeyhtiön. "Se on määrättävä selvitystilaan tai poistettava rekisteristä."
Myönteisen uuden vaihtoehdon laki tuo ongelmaan tosin siinä muodossa, että kun ennen yritysmuoto saattoi liikkua vain edistyksellisempää ja suurempaa kohti, niin jatkossa voi osakeyhtiö myös "kutistua". "Osakeyhtiö voidaan jatkossa muuttaa myös henkilöyhtiöksi." Toiminta voidaan vaihtaa avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön tai toiminimen alle.
Tällöin omistajat joutuvat kuitenkin henkilökohtaiseen vastuuseen kaikista yrityksen velvoitteista, Vanhanen varoittaa. "Taloineen ja huonekaluineen." Myös verotus voi muuttua epäedullisesti.
Eduskunnan talousvaliokunnan käsittelyssä aloitteleva osakelakiuudistus on mittava paketti, joka antaa nykyistä enemmän vastauksia. Uudistus sisältää lähes 400 sivua, pelkät pykälät peittävät lähes 70 sivua.
Yrityksen päätöksentekomekanismit voidaan sopia entistä vapaammin. Hyvää uudistuksessa on sekin, että lakiesityksessä on luovuttu pakkoselvitystilasääntelystä. Jos yhtiön osakepääomasta menetetään yli puolet, on yhtiö tähän asti pitänyt asettaa selvitystilaan. Jatkossa muuttunut tilanne vain raportoidaan kaupparekisteriin, ulkopuolisten tietoon.
"Sääntely oli kohtuuttoman kova", Vanhanen toteaa nykytilanteesta. Sillä valtaosa aloittavista firmoista toimii alkuun tappiolla.
Kasvuyritysten tarpeita taas vie eteenpäin se, että hallituksen jäsenten vastuuta yritystä kohtaan voidaan jatkossa rajata yhtiöjärjestyksen kautta. Riskin minimoinnin odotetaan lisäävän ulkopuolisten ammattilaisten kiinnostusta hallitustyötä kohtaan.
